Ruslandip Qalasersuarmut piumasaqaataa akuerineqartoq
Rusland Kalaallit Nunaata avannaani Issittup Imartaata immap naqqanut piumasaqaatimi annertoorujussuup ilarujussuanut FN-imi nunap toqqaviinut isumalioqatigiissitamit akuersissuteqarfigineqarpoq.
Nunat toqqaviinut isumalioqatigiissitami, nunat sineriaqartut immap naqqanut piumasaqaataannik nalilersuisartumi, akuersissutiginninneq februaarip 6-ani pivoq. Nunap assinga ilanngullugu nassiunneqartoq tunngavigalugu missingiinermit takutinneqarpoq, Ruslandip paasissutissat uuttortaanerillu imartami immap naqqanut 1,7 millioner kvadratmeterit missaannik annertussusilimmut piumasaqaammut tunuliaqutaasut akuerineqartissimagai — sumiiffik Frankrigitut, Spaniatut, Tysklanditut Italiatullu ataatsimut katillugit annertussuseqartoq.
Ruslandip piumasaqaataata ilarujussua Kalaallit Nunaata avannaani 200 sømilinik killeqarfimmut ataneqarpoq.
Nunat toqqaviinut isumalioqatigiissitap russit paasissutissaataannik inassuteqaateqarnera suliami oqaasiupput kingullerpaajunngitsut; Kalaallit Nunaata/Danmarkip piumasaaqaataat suli suliarineqarsimanngillat, kisianni Ruslandip piumasaqaatai suliami oqartussat qullersaannit maanna tunuliaqutserneqarput.
Ruslandip piumasaqaatai Ruslandip nammineq 200 sømilinik killeqarfianit Qalasersuaq aqqusaarlugu Kalaallit Nunaata Canadallu avannamut 200 sømilinik killeqarfianut ataneqarput.
Ruslandip piumasaqataani immikkoortut annikinnerusut 300.000 kvadratkilometerit missaannik annertussuseqartut nunat toqqaviinut isumalioqatigiissitaq naapertorlugu naammattumik tunngavilersorneqarsimanngillat, kisianni Rusland paasissutissanik nutaanik marlunngormat nassiussivoq.
Putin nukittunerulersinneqartoq
Issittumi, Qalasersuaq ilanngullugu, piumasaqaatini annertuut aqqutigalugit, Moskva Ruslandimi innuttaasunut nunarsuullu sinneranut nukittussutsimik qajannaassutsimillu ersersitsivoq. Issittoq Ruslandip nukittussusianik ersersitsinissamut Ruslandimi Sovjetimilu aqutsisunit kinguaariiaani taamatut atorneqartarsimavoq – Putinilu taakkununnga ilaavoq.
Immap naqqanut pisinnaatitaaffiit pissarsiarigaanni, aatsitassanik nassaassaasinnaasunik iluaqutiginninnissamut pisinnaatitaaffiit aamma pissarsiarineqassapput. Tamatuma akerlianik immap iluani imaluunniit immap qaavani sikuusumi aalisakkanut allanulluunniit pisinnaatitaaffinnik malinnaatitsisoqassanngilaq.
Nunat toqqaviinut isumalioqatigiissitap aalajangiinera Ruslandimi ilisimatuussutsip teknologiillu ajugaanerattut aamma isigineqarpoq. Imaluunniit GEUS-imi siunnersortaanerusimasup, Christian Marcussenip, Naalagaaffeqatigiit nunap toqqaaviinut suliniutaanni Kalaallit Nunaannut tunngasut pillugit suliniummi 2003-2015-imi aqutsisuusup, oqarneratut: “Rusland sinnerlugu tassunga ukiunik qulikkuutaanik atuisimasoq uangaasimagaluarpat, tamanna suliarujussuarma inerneratut kusanarluinnartutut oqaatigerusussagaluarpara.”
Aaqqiagiinnginneq ingerlaqqittoq
Nunat toqqaviinut isumalioqatigiissitap aalajangiinera Ruslandip immap naqqanut akerleriissutaasumut pisinnaatitaaffimmik inaarutaasumik pissarsisimaneratut isumaqanngilaq. Aamma Kalaallit Nunaat/Danmark Canadalu Issittup Imartaani immap naqqanut piumasaqaateqarsimapput taakkualu suli isiginiarneqartussaapput. Canadap aamma Danmarkip/Kalaallit Nunaata piumasaqaataat Ruslandillu piumasaqatai qaleriittorujussuupput, FN-milu maleruagassanit oqaatigineqarpoq, taama pisoqarsimatillugu immap naqqani killeqarfiit sumiinnissaat naalagaaffiit namminneerlutik aalajangigassarigaat.
Danmarkip Kalaallit Nunaatalu piumasaqaataat 895.000 kvadratkilometerinik annertussuseqarpoq, taakkualu Ruslandip piumasaqaataanik 800.000 kvadratkilometerinik qalliisimapput. Nunat toqqaviinut isumalioqatigiissitaq Danmarkip Kalaallit Nunaatalu piumasaqaataata suliarinissaanut aatsaat 2032-p missaanik piffissaqalissaaq, Canadalu suli utaqqisariaqassalluni.