Rusland Kalaallit Nunaannut qaninnerulerpoq
Ruslandip immap naqqinik piumasaqarnini annertusivaa Qalersuarmit Kalallit Nunaata imartaata killeqarfia tikillugu.
Amerlanerit qineqqusaarnermik malinnaaleruttornerisa nalaani Ruslandip issittumi immap naqqanik piginninnissamut piumasaqaatai Kalaallit Nunaannut qanittuararsuanngorput.
Aviisi Sermitsiaq taama allappoq.
Ruslandip marsip ulluisa 31-anni Issittup Imarpiani immap naqqanik piginnittuuniarnerminut piumasaqaatini saqqummiuppai, sumiiffimmit Qalasersuup eqqaaniittumit kujammut Kalaallit Nunaata imartaata 200 sømilinik killeqarfia tikillugu aamma saniatigut Canadap (nunap assinga takuuk).
Russit piumasaqaatigisaasa annertusisap Ruslandip piumasaqaataasa aamma Kalaallit Nunaata Danmarkillu piumasaqaataasa 2014-imi nassiunneqartut qaleriinnerat 200.000 kvadratkilometerit missaannik qaleriissippai, tamanna nalunaarsukkani Tuluit Nunaanni uanngaanneersuni Center for Boarder Research, Durham University takuneqarsinnaapput. Katillugit qaleriissitsineq maannakkut 800.000 kvadratkilometerit missaannik annertussuseqalerpoq.
Katillugit ulloq manna tikillugu Rusland Issittup Imarpiani immap naqqani atuinissaminut piumasaqaatigisai 70 procentit missaanniipput, issittumi nunat imaanut sineriallit pigeriinngisai eqqarsaatigalugit.
“Piumasaqaatini nutaani takuneqarsinnaavoq Ruslandip naammagittaannera ersersippaa,” qanittukkut Weekendavisenimut taamak oqarpoq Flemming Splidsboel, uani Dansk Institut for Internationale Studier seniorforskeriusoq aamma Rusland pillugu immikkut ilisimasalik.
Aviisimi Sermitsiami atuarnerusinnaavutit: