Skip to main content

RAL-ip nassiussanik assartuisartut oqaloqatiginiarpai

Royal Arctic Line pisiassat akitsornerinut suli pisooqataanngilaq. Suliffeqarfiulli suli assartugassat assartorpai. RAL-ip pisortaa nassiussanik assartuisartut oqaloqatiginiarpai

Royal Arctic Linep paasisinnaanngilaa, sooq pisiniarfiit oqartarnersut pisiassatik akitsornerat assartuinermut akigitinneqartut pissutaallutik pisiassatik akitsorsimasut.

Pisiniarfiit eqqunngitsumik nalunaaruteqartartut RAL nalunaaruteqarpoq. RAL-ip tusagassiutinut nalunaarutaani nassuiarneqarpoq suna pissutigalugu pisiniarfiit akinik qaffaasarnersut. 

- Ulluni kingullerni oqallinnermi sammineqarpoq qaffaasoqarnera imaluunniit taamaattoqannginnera, tassami Pisiffik aamma Kalaallit Nunaanni Brugseni isumaqarmata ukiuni kingullerni assartuinermut akigitinneqartut annertuumik qaffaaffigineqarsimasut. Eqqortoq tassaavoq ukiuni kingullerni tallimani ataasiarluni assartuinermut akigitinneqartunik qaffaasoqarpoq 1,5 procentimik 2011-mi. Akigitinneqartunik qaffaaneq tassunga ilutigitillugu Uuliamut aamma Nunat allat aningaasaasa nikerartarnerannut tapiutigineqartartoq appartinneqarpoq, nunami namminermi nioqqutissiassanik assartuinermut akigitinneqartut 40 %-imik appartinneqarput tamatumunngalu ilutigitillugu Namminersorlutik Oqartussat aningaasaliissuteqarnermut tapiliussaq 3,1 procent atulersippaat siunissami nunaqarfinnik pilersuinermut aningaasaliissutissaasoq. Tapiliussaq Royal Arctic Linep Namminersorlutik Oqartussat sinnerlugit akilersittagaa. Imaassinnaalluarpoq naleqqussaanerit taakku ataatsikkoorlutik ingerlanneqartut pissutigalugu paatsiveeruttoqartoq qanga aamma qanoq annertutigisumik akigitinneqartut kingullermik naleqqussarneqarsimanerannut tunngatillugu, tassa Naalakkersuisup Steen Lynge tamanna ajuusaarutigisimasaa, RAL-ip pisortaa Jens Andersen oqarpoq. 

Jens Andersenip nalunaarutigaa akinik qaffaaneq imaaliallaannaq paasineqarsinnaanngitsoq. Pisianiarfiit allaanerusumik isertitsinissamik naatsorsuisalersimasut Jens Andersenip nassuiarpaa.

- Pisiniarfiit illuatungaatigut ilumoorput nassiussanik nassiussinermi katillugit akigitinneqartut 1,5 procentimik annertunerusumik qaffassimasut, tamatumunnga pissutaapput aningaasaliissuteqarnermut tapiliut, uuliamut aamma nunat allat aningaasaasa nikerartarnerannut tapi ilaa ilanngullugit. Tamakku aningaasat Royal Arctic Linep aningaasartuutiminut qaffakkiartortunut atuinnartugit akiliutigisinnaanngilai (uulia eqqaassanngikkaanni). Allatuulli amerlanertulli aamma uagut aningaasartuutigut qaffassimapput.  Umiarsualiorfinniitsitsinerit, sillimmasiissutit, akitsuutit, kingoraartissat allarpassuillu ullumikkut malunnaateqarluartumik akisunerupput, Jens Andersen oqarpoq. 

Sulisorineqartut akissarsiaat aamma nalimmassartariaqartut oqaatigaa. 

-  Tamatumani aammattaaq eqqaamaneqassaaq pisisartut qanoq annertutigisumik akiliinissaat. Assartuinermut akigitinneqartut 10 procentimik qaffannerisa annerpaamik pisiniarfinni akit qaffaataat procentip ataatsip aamma procentip aappaata affaata akornanniittariaqarpoq, tassami assartuinermut aki nalinginnaasumik nioqqutissap katillugit akiata 10-15 procenterisarmagu. Assersuutigalugu immummut 1 literimut assartuineq 12 koruuniuguni 13 oorinik qaffassaaq aamma pisiniarfimmi akiata qaffannera tassaassanngilluinnarpoq 1 koruuni 20 oorillu, assartuinermut akigitinneqartut 10 procentimik qaffappata ilaat taamatut kinguneqartussaatut isumaqarmata. 

RAL-ip assartuinermut umiarsuit atortagai alleqqissinnaanngitsut oqarpoq.

- Tamanna pissutigalugu umiarsuit useqarsinnaassusiat ilaannikkuinnaq tamakkiisumik atorneqarsinnaasarpoq, tamannalumi aningaasartuutigisanut sunniuteqartarnera pitsaavallaanngilaq. Tamanna pissutigalugu Royal Arctic Line aallarnerni amerlasoorpassuiarnik useqqortussuseqarnerminit annikinnerusumik useqartarpoq piffissami ulapiffiunngitsumi  aamma ulapiffiusumi. Kisianni taamaakkaluartoq aallartarpugut tamannami manna tikillugu nalilerparput Kalaallit Nunaanut pitsaanerpaajusoq. Umiarsuaatileqatigiit amerlanerpaat pissutsinik taamaattunik nalaataqarunik aallartarnerminnik ikilisaassapput, kisianni Ryoal Arctic Line taamak iliunngilaq, tassa ingammik pisiniarfiit erseqqissarsimammassuk sapaatit akunneri tamaasa  annertuumik nioqqutissanik piasariaqartitsinertik – naak aammattaaq assartukkat amerlassusiisa aningaasaqarnermut isiginnilluni sapaatit akunneri tamaasa tikittarnissaq illersorsinnaanngikkaluaraa. Royal Arctic Line ineriartornerup tamassuma ingerlanerani qiviimiinnarluni issiaannangilluinnarpoq.

- Ukiut tallimat ingerlanerini sulisugut 100-nik sinneqartunik ikililerpavut aamma aallartarnerit amerlassusiat allanngortinnagu.  Pisiniarfiit oqarput aningaasartuutitik qaffappata tamanna pisisartumik koruunimiit koruunimut akilersussagaat. Royal Arctic Linep sullittagai manna tikillugu taamaaliunngillat. Kisianni maannakkut killiffipput tassaavoq akigitinneqartunik qaffaanissaq pinngitsoorsinnaajunnaarlutigu imaluunniit ukioq kaajallallugu sullissinermik annertuumik appartitsinissaq. Uagut assut qilanaaraarput “ajortuni taakkunani marlunni” sorleq oqaluuserissallugu – soorunalimi taakku marluk sunniuteqarnerat tappiiffiginngilarput – ataatsimut isigalugit sorleq Kalaallit Nunaani inuiaqatigiinnut annernannginnerunersoq. Oqaloqatigiinneq piginnittutsinnik aammattaaq ingerlaavartumik ingerlattagarput.

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER