RAL-imi akit qaffanneri pillugit Royal Greenland: Akiligassaq aalisartunut tutsinneqarsinnaavoq

Royal Greenland ingerlatseqatigiiffinnik Namminersorlutik Oqartussanit pigineqartunik isornartorsiuilluni saqqummertarnera qaqutigoorpoq, tamannalu pissutissaqarpoq.

- Ingerlatseqatigiiffinni Namminersorlutik Oqartussanit pigineqartunik allanik pissutsit pillugit oqaaseqartannginnissamik nalinginnaasumik politikkeqarpugut. Taanna ileqquuvoq. Kisianni una ingasappallaarpoq. Royal Arctic Linep marlunngormat qanoq pinera taassumalu imarisaa eqqarsaatigalugit, Royal Greenlandimi pisortaagallartoq, Nils Kinnerup, Sermitsiaq.AG-mut oqarpoq.

Akit qaffannissaat pillugit RAL aamma umiarsuaatileqatigiiffiit akornanni sioqqutsilluni oqaloqatigiittoqarsimanngitsoq, taanna ilisimatitsivoq, ataasinngormallu aatsaat RAL-imi ataatsimiinnissamut aggersarneqarlutik nalunaarfigineqarput.

- Taamatut suleqatigiittoqarneq ajorpoq, nunarsuarmilu suleqatitta sinnerini tamanna misiginikuunngilarput. Coronamik ajornartoornerulluunniit nalaani taamatut pissusilersortoqarnikuunngilaq, Nils Kinnerup oqarpoq.

Akinik qaffaaneq taama annertussusilik piffissaq kingulleq atorlugu annanniarnermik takutitsisoq, taanna oqarpoq.

- Kisermaassinermik atornerluinerusoq isumaqarpugut. Nammineq inissisimanermik aamma niuerfigisamillu ilisimannilluannginnerorpasippoq. Piviusorsiornanilu naapertuutinngilaq, pisortaq akit qaffanneqarneri pillugit nalunaarut Naalakkersuisunit politikkikkut akuerineqartoq pillugu taama oqarpoq.

Nunani tamalaani assartuinermut akit appariartortut

RAL aamma ineqarnermut attaveqarnermullu naalakkersuisup Erik Jensenip akinik qaffaanerup nunaqavissut nunatsinnilu assartuinermut akit qaffanneqarneranni eqqussanngikkaat pingaartippaat. Tamannali Nils Kinnerupip upperinngilaa.

- Matumami nunarsuarmi unammillersinnaassuserput toqqaannartumik sunniuteqarfigaa. Nunatsinni ingerlateqatigiiffiuvugut, kisianni nioqqutissat amerlanerpaartaat nunarsuarmi tunisarpagut, unammillertivullu uani eqqorneqarnavianngillat, akerlianik nunani tamalaani assartuinermut akigititat appariartorput.

Akit qaffanneqarnerisigut containerit Kalaallit Nunaannit Danmarkimut assartorneqarneri, Danmarkimit Asiamut assartorneqarnerinit akisunerulissapput. Sulisitsisut naapertorlugit, akinik qaffaaneq RAL-ip karsianut 60-70 millionit koruuninik isertitsissutigineqassaaq, nunatsinnilu aalisarnermik inuussutissarsiortunut aningaasartuutit qaffannerannik kinguneqartitsissalluni, taakku Kalaallit Nunaata avammut tunisinerata 95 procentiinik suliaqartuupput.

- Unammillersinnaassuserput pilerseqqinniarlugu akisussaassuseqartumillu iliornissatsinnut aningaasat taakku arlaannit aaneqartariaqassapput. Nioqqutissatta akii qaffassinnaanngilagut, tassami nunani tamalaani niuerfinni tunineqarsinnaajunnaassapput. Akit qaffanneqarnerannit tunisinermut akitigut aamma Kalaallit Nunaanni aningaasartuuteqarfiusut taamaallaat aallerfigisinnaavagut.

Akiligassaq aalisartunut tussaaq

Taamaattoqassappat kalaallit aalisartut assartuinermut akit qaffanneqarnerannut akiliisussanngussapput. Taanna sammisaq KNAPK-p annertuumik ukkataraa, tassami tunisinermi akit qaffanneqarnissaat ilungersuutigiuarpaat.

Akit qaffanneqarnerat nioqqutit nunatsinni naleqarnerulersinnissaannut piumassuseqalersitsisinnaaneranik, Erik Jensen marlunngornermi Sermitsiaq.AG-mut oqarpoq, kisianni tamanna isumaqanngitsoq, Nils Kinnerup oqarpoq.

- Nunatsinni suliarinnittarnerup annertusarneqarnissaa ukkatarineqartuarpoq, suliffissanik aamma Kalaallit Nunaanni naleqarnerulersitsinissaq qulakkeerniarlugit. Kisianni sulisussat sulisullu aalaakkaasut qulakkeeruminaatsuupput, aalisagaq uullineqaruni uullineqanngikkuniluunniit nunarsuarmi niuerfimmi tuniniarneqartussaavoq, nunattalu avataanut assartorneqarluni, taanna oqarpoq.