Radongassit ernumanermik pilersitsisut
Radon qaffasinnerulersimasoq Narsami ernummatigineqarpoq, Greenland Mineralsilu Kuannersuarni saffiugassanik qaqutigoortunik qalluinissamut akuersissuteqarfigineqassappat tamatuma suli ajorneruliinnarnissaa innuttaasunit arlalinnit ernummatigineqarluni. Kisianni ernummatissaqanngitsoq, nunap nakorsaa radonimillu immikkut ilisimasalik oqarput.
Radon gassiuvoq, nunap ataani nalinginnaasumik nassaassaasoq. Quppat aqqusaarlugit illunut isaalersinnaavoq nateq, iikkat toqqaviillu ussiitsut aqqutigalugit.
Sumiiffinni qaarsoqarfiusuni immikkut radoneqarnerusarpoq, taamaattumillu Kalaalllit Nunaanni radoneqassuseq assersuutigalugu sumiiffinnut siorarneqarnerusunut sanilliullugu nalinginnaasumik aamma qaffasinnerusarpoq, tamakkunani radon nunap iluanit aniasinnaannginnerusarmat.
Taama Frank Hallenslev, radonimut tunngasunik immikkut ilisimasalik uppernarsaammik allagartalik Danmarkimilu Radonhusetimik piginnittoq, oqaluttuarpoq, aviisi Sermitsiaq allappoq.
Nalunaarusiami 2005-imeersumi Niras Greenlandimit Asiamillu suliarineqarsimasumi Kujataani radoneqassuseq qaffasissoq agguaqatigiissillugu 172 Bq/m3-imik annertussuseqartoq uppernarsarneqarpoq. Danmark qummut killiliussaq 100 Bq/m3-imut annertussuseqarpoq.
Illut ingitserneqartut
Tassa imaappoq 100 Bq/m3 qaangerneqarsimappat, taava suliniutinik assigiinngitsunik pilersitsisoqassaaq silaannarissarneq pitsaanerulersillugu, natermi iikkanilu quppat ussissarlugit illup iluani silaannaq pitsanngorsarniarlugu. 200 Bq/m3 qaangerneqarsimatillugu annertuumik suliniuteqartarnissaq inassutigineqarpoq.
– Qaffasissutsit qanoq qaffasitsiginerat apeqqutaatillugu suliniutit assigiinngitsut pilersinneqarsinnaapput. Assersuutigalugu silaannarissarfeqarnikkut periaatsinik ineriartortitsisoqarsimavoq, radongassimik milluaatit atorlugit aniatitsissutaasinnaasumik silaannarmillu panertumik isaatitsissutaasinnaasumik. Tamanna radongassinik affaannanngortitseqataasarpoq. Illup ataatigut radonimut assiaqutitut isumannaallisaatinik taaneqartunik aamma pilersitsisoqarsinnaavoq, radongassinik illup iluanut anngutsinnagit milluaatit atorlugit aniatitsissutaasinnaasunik. Allatut oqaatigalugu assigiinngitsorpassuarnik aaqqiissutissaqarpoq, illup iluata silaannaanut pitsanngorsaataasinnaasunik, Frank Hallenslev oqarpoq.
Narsami illut marlussuit radonimik ajornartorsiutit pissutigalugit isaterneqarsimapput, Naalakkersuisullu radon pillugu paasissutissiissutinik siusinnerusukkut saqqummersitsisimapput sammisarlu pillugu filmilianik naatsunik, KNR-ikkut takutinneqartunik, ineriartortitsisimallutik.
Allaaserineqartoq aviisimi Sermitsiami tamakkiisumik atuaruk. Aviisi uani pisiarineqarsinnaavoq: