Qullersat: Massuma unammillersinnaavaatigut

Qullersat Sermitsiaq.AG-mi allaaserisaapput nangeqattaartut. Apeqqutit arfinillit Kalaallit Nunaanni suliffeqarfinni annerni qullersaasunit tallimaasunit akineqassapput.

Naapikkit, aqutsinermilu pingaarutilinnik aalajangiissatillugit qanoq eqqarsartariaaseqarnersut paasisaqarfiginerullugit. Peqataasuupput Jacob Nitter Sørensen, Air Greenland, Verner Hammeken, Royal Arctic Line, Peter Grønvold Samuelsen, KNI, Kristian Reinert Davidsen, Tele Greenland, aamma Mikael Thinghuus, Royal Greenland.

Ullormi apeqqut:

Suliffeqarfimmut siunissami periarfissat unammilligassalluunniit annerpaartaat sumiippat?

Verner Hammeken, Royal Arctic Linemi pisortaaneq:

2019-imi unammilligassatta annerpaartaat tassaassaaq Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni attaveqariaatsimik nutaamik atuutilersitsinissaq. Umiarsuit nutaat oktobarimi tikissapput novembarillu 1-ani Aarhusimit aallartissaagut. Piareersaatissarpassuaqarpoq, tassunga ilanngullugit Reykjavikimi Aarhusimilu allaffinnik ammaaneq, suleriaatsinik, containerersornikkut naammassisinnaasanik, umiarsualivinnut isumaqatigiissutinik, sullitanik, qarasaasiarsoriaatsimik attaveqaqatigiinnermillu sulisullu sungiusarnissaannik piareersaaneq.

Imaatigut angallasseriaatsimik ukiunik 245-nik pisoqaassusilimmik allanngortiterissaagut. Ineriartorneq pissanganartorujussuuvoq, tassunga ilanngullugu Islandip Skandinaviallu akornanni sullitaqalernissarput, tamatumanilu Royal Arctic Linep oqaluttuarisaanerani siullermeerluni assartuinermut akinik nikerarsinnaasunik aalajangersaassalluta.

Nunarsuaq tamakkerlugu unammilligassani uatsinnut toqqaannartumik kalluaasunik soqarpallaanngilaq. Uuliap akia dollarillu nalinga Kalaallit Nunaata unammillersinnaassusaanut ernumatitsiuartuupput, kisianni nikerarnerit pinaveersaartinnissaannut piviusuni annertuumik iliuuseqarsinnaanngilagut.

Periarfissat annerpaat sullitat angallasseriaatsimik nutaamik iluaqutiginnilerniarsinnaaneranniissagunarpoq. Tamanna sullitta annerusumik ilisimasaqalersinnissaat pillugu qulakkeerinninniarnermi piffissamik atuiffigingaatsiassavarput. Pissusiviusuni tamanna pissanganarnerpaajuvoq.

Peter Grønvold Samuelsen, KNI-mi pisortaaneq:

Maanna aalisarluarneq avammullu tuniniakkat akigissaarmata tunngaviusumik akit qaffasissut misigaavut. Tamanna Nunatta aningaasaqarneranut, Nunatsinnut sumiiffinnullu ataasiakkaanut sunniuteqarpoq. Sumili tamani aningaasaqarneq ingerlalluanngilaq. Pingaartumik avannaani qaleralinniarnerup pisissutigisinnaasatsinnut pitsaasumik sunniuteqarpoq. Akerlianik sumiiffiit ilaat inuussutissarsiornikkut pisoqarfiuallaanngillat.

Aatsitassarsiornerup aallartisarnerata KNI pitsaasumik sunniuteqarfigaa. Aatsitassanik misissuisoqaleraagat siullertigut uuliamik tuniniaavitsinnut pitsaasumik sunniuteqartarpoq. Tassunga tulliulluni amerlasuukkaarlugit nioqqutissanik pilersuisinnaanitsinnik periarfissaqalersarpoq. Ulluinnarni nioqqutissanik tuniniaaneq KNI-p naliginnartut ilagereeraa ukiuni aggersuni aamma suliassaqarfigaarput. Amerlasuukkaarlugit tuniniaanerput Nuummi Ilulissanilu quersuatsinnit aappaagu annermik suliniuteqarfigisussaavarput.

Illoqarfinnut katiterunneq pisiniarfinnik suliaqarnitsinnut sunniuteqartorujussuuvoq. Pingaartumik sumiiffiit minnerit eqqarsaatigalugit, inoqutigiit ataatsit nuukkaagata kaaviaartitatsinnik appartitsisartorujussuuvoq. Ataatsimut isiginninniarnermi immaqa tamanna apeqqutaavallaangikkaluarpoq, inuit 250 missaat ukiumut nuuttarpata sumiiffinnit pisiniarfinnit ingerlatsivitsinnit illoqarfinnut annernut tallimanut nutseraagata KNI-p inuinnarnut tuniniakkanik ingerlatsiviunngitsunut. Ukiulli qulikkaat ingerlaneranni tamanna isummerfigineqartariaqalersarpoq. Taamaasiortoqartariaqarpoq pisisartut ukiut qulit kingulliit ingerlaneranni 3.000-it missaannik ikileriarsimappata.

KNI-mut unammillernertat ilaat alla tassaavoq nunaqarfinnut isorliunerusunullu sanasussarsiortarnerup ajornakusoortarnera. Illutitsinni naluneqanngitsutut aserfallatsaaligassatsinnik kinguaattooqqavugut. Illoqarfinnut nutserneq eqqarsaatiginagu innuttaasunut kiserngoruttunut pitsaasumik sullissisussaatitaavugut piffissamullu naleqquttumik pisiniarfeqartussaalluta. Suliassat suliarineqartussat suliariniarnerat sanasussaaleqineq peqqutaalluni akisuupilussuanngorsimavoq.

KNI illoqarfinni annerni tallimani inuinnarnut toqqaannartumik nioqquteqarfiginngisatsinnut ullumikkut uatsinnut matoqqasunut ammaassinissaq neriuutigigaluarparput.

Jacob Nitter Sørensen, Air Greenlandimi pisortaaneq:

Attaveqaatit nutaat Air Greenlandimut periarfissiillutillu unammillernartoqarput, anguniarlugillu sulinermi Air Greenlandimi ukiuni tulliuttuni marlussunni sulinermut sunniuteqassapput. Pitsaasorli tassaavoq inernara nammineq aalajangersinnaagatsigu, tassungalu ilaassapput assersuutigalugu avataanit akit appasissusaasa qaffasissusaasaluunniit sunniinerat, uuliap akia kiisalu Issittumi tikiffissat unammilleqatigiinnerisa sunniutaat.

Kristian Reinert Davidsen, Tele Greenlandimi pisortaaneq:

Illoqarfiit nunaqarfiillu attavinitsinniarlugit radiokkut immalluunniit naqqatigut attaveqalersitsinniarlugit ilungersorluta sulisimavugut. Tassa Kujataanit Nanortalimmit Avannaanut Upernavimmut naammaginartunik attaveqalersissimavavut. Kiserngoruttut tassaapput Tasiilaq, Ittoqqortoormiit Qaanaarlu. Qaammataasat atorlugit taamaallat attavigineqarsinnaapput Kalaallillu Nunaata sinneranit attavilunnerullutik. Bredbåndimik attaviit taakkunani pitsaanernik attavilernissaat sammisupilussuuarput. Qaammataasanik attaveqarfiit naammasseqqajanngikkaluarlugit pilersuisumut pitsaanermik isumaqatigiissusiorsimavugut. Isumaqatigiissusiami pitsanngorsaanikkut piffissaq qaninneq isigalugu qaammataasakkut attaveqartut pitsanngorsarneqalaarsinnaasimapput, tassanilu periarfissap atorluarnissaa sulissutigineqarpoq. Qaammataasakkut attaviit qujanartumik ineriartortilluarneqarput, neriuutigaarpullu qaammataasat nutaat atorneqalerumaartut pisisartutsinnut allanik attaveqalersitsisinnaasut. Niuffaffinni susassaqartunik suleqateqarpugut sapinngisarpullu tamaat atorlugu qaammataasatigut attavillit pitsaanernik attaveqalernissaat sulissutigalugu.

Ukiuni aggersuni qarasaasiakkut attavitsigut isumannaallisaaneq annertusassavarput. Qarasaasiakkut attaveqarneq paasissutissanillu elektroniskiusumik passussineq inuunitsinnut ilaaleraluttuinnarpoq. Taamaammat suliassaqarfimmi tamatumani isumannaallisaaneq aalajaatsumillu ingerlatsineq pingaaruteqartupilussuupput. Suliassaq taanna Tele-Postip pimooruppaa, siunissami qularnaarinissaq anguniarlugu.

Telekkut poortukkanillu niueruteqarnitsinnik inerisaanissatsinnut soqutiginartunik inerisaanissanik periarfissarpassuaqarpoq. Telekkut attaveqaatitigut bredbåndinik sukkanernik piumasoqartuaannarpoq, immikkoortullu amerliartuinnartut internettimut attaveqalerlutik. Poortukkanik passussisarnitsinni takuarput inuit allatut pisiniartariaaseqalernerat ilutigalugu internettikkut niuerneq annertusiartorpoq. Pisisartut allatut pissuseqarlutik pisariaqartitaasa allanngornerisa kinguneraa Tele-Post naleqqussartuaannartussaalermat.

Mikael Thinghuus, Royal Greenlandimi pisortaaneq:

Oqaatigineqareersutut pinngortitaq tamakkiisumik aalajangiisuuvoq. Raajarpassuarnik tuniummappatigut nalinginnaasumik pisarneq malillugu ingerlalluassaagut. Aalisakkat qaleruallillu tunuarsimaartippagit ilungersunartorsiuleratarsinnaavugut.

Pinngortitaq eqqaassanngikkaanni periarfissat unammilligassallu takusinnaasakka tassaapput namminerluta pilersittakkavut.

Ukiuni arfinilinni arfineq-marlunniluunniit angusarissaarluta ingerlasimalerpugut, tamatumalu kinguneranik suliffeqarfittut eqiatsitaalersinnaanerput imaluunniit immitsinnut naammagisimaarpallaalersinnaanerput imaluunniit soqqusaatsunngorsinnaanerput – ajornerpaamilluunniit pisoqarpat, taakkua pingasut ataatsikkut pisinnaanerat aarlerinaateqarpoq. Sulisunut inuusuttuunngikkunik imaluunniit immaqa suliffeqarfinni suliaqarfinniluunniit allani suliffeqarsimasunut pikkoriffigisatsitullu isumaqarfigisatta ilaanni taamaalillutik uatsinnut unammillersinnaasunut tusarnaarnissarput Royal Greenlandimut pingaarutilerujussuuvoq.

Taava aamma periarfissarpassuaqarpoq, taakkualu ilarpassui pissusiviusuni suliap ullumikkut ingerlateriikkatta nanginneraa. Asiami nunarsuarmi inuit affaasa najugaqarfigisaanni suli nukittorsarnerussaagut. Amerika Avannarlermi tunngaviliissaagut. Aamma Amerika Kujallermi. Mittarfiit nutaat iluaqutigalugit Europami aalisakkat qerisuunngitsut qaffasissorujussuarmik pitsaassuseqartut nioqqutigilissavavut. Aalisakkat pisarisartakkavut tunineqartartullu tamarluinnaasa tamakkiisumik atuarluassavavut. Kalaallit Nunaanni aalisakkat niuernerpalaartumik iluaqutigineqarsinnaasut tamarluinnaasa nungusaataanngitsumik atorluassavavut. Periarfissarpassuit sanaartukkatsinni nutaaniittut atorluassavavut. Pilersuinermi uiguleriiaat tunngavigisavut naalisassavavut. Ilaallu ilanngullugit.

Suliaqarfimmi inissisimaffimmilu unammilligassatta annerpaartaasa ilaat tassaavoq periarfissanik pingaarnersiuineq toqqartuinerlu!