Skip to main content

Qipoqqaq – nerisassaq isiginnaagassarluunniit

Sermitsiaq.AG-mi blogginik allattartoq Juaaka Lyberth qipoqqarnik Brugsenimi tuniniaasoqartarnera pillugu oqaluttuarpoq

Brugsenip mamartuuteqartarfia killeqquteqqipparaasiit nioqqutissianillu nutaanik pissaganartunik takusaqarlunga. Brugsenimuna mamartunik nerisassaarniarfia aqqusaalaassallugu nuannarisa. 

Taamanil 1970-ikkunni tikaagulliup mattaanik neqaanillu kusanartumik poortorsimasunik nioqquteqartartut paasigakkuli Brugsen nuannaarillualersimavara.
Taamani tikaagulliit killilersugaanatik piniaqqusåaapput. Tikaagulliup mattaa, neqaa, qiporaalu nerisassani uannut mamarnerpaanut ilaajuarsimapput. 

Taamani eqqarsartarpunga neqimik mamarnerpaamik Danmarkimi ikinngutinnut nassiussissaguma, taava tikaagulliminiussasoq. Tikaagullik arfeerannguuvoq 10 meterit missaannik takitigilersartoq 10 tonsinillu oqimaatsigilersinnaasoq. 

Taamaattumiguna taama mamartigisoq. Piffiilli tamakku qangarsuanngorporli qaangiummata. Maanna tikaagulliminermik kalaalimineerniarfinni qaqutiguuleqaat.

Arfimernilli angisoorsuit neqqaannik nioqqutissiorneq takornartaajunnaarpoq, soorlu tikaagulliusaaq 22 meterinngorsinnaasoq 100 tonsinik oqimaatsigilerluni, aamma qipoqqaq 18 meterinngorsinnaasoq 30 tonsinik oqimaassuseqarluni. Arfivissuaq 90 tonsinik oqimaatsigilersinnaasoq 20 meterisut takitigilerluni avannatsinni piniagaaqqilerpoq, qanorli nerisassatut mamarineqartiginersoq eqqoriaruminaappoq. 

Ukiorpassuarni eqqissisimatitaasimanerata qanoq pilineqartarsimanera nerisassiarineqartarsimaneralu puigortissimagunarmagu.

Qipoqqap mattaa pujugaq
Brugsenilliuna alutornartumik nerisassaarniarfia samminiaringa. Ilisiviit qulliup tullianni takoriataarpakka nioqqutissiat nutaat: arferup mattaa pujugaq, neqaa pujugaq aamma arferup orsua pujugaq – tamarmik qipoqqamernit. Assulu pissanganarpaseqalutik. Ussigassannik pisinasuarpunga. Neqip pujukkap mamaa amerlanerit nalugunanngilaat, tuttuuppat, savaaraappat, puisijuppat arfiminiuppalluunniit. 

Neqip pujukkap mamaa assigiiaartorujussuuvoq, suminiunera kisimi apeqqutaasarpoq mamaata allaaneranut.

Qipoqqalli mattaa orsualu pujugaq – uannut nutaarluinnaavoq. Mattak pujugaq usseqqaarniarlugu aalajangerpunga. Pujugarsunnippoq tarajornilaarlunilu, tamuaqqaalerlugu qummitupajaaq illuni. Pujukkanik mamarisaqartuuvunga uiluiit qalerallit allallu. 

Kisianni qipoqqap mattaa pujugaq allarluinnaavoq, eqqumiissalaarluni panerluni gummiusaallunilu. Arferup orsua nutaaq mattattalerlugu tamuagaanni mamarluinnartumik 'orsupalinnera' akuliuttarpoq aalisakkanut panertumut nikkunulluunniit. Mattak pujugaq timiusialiinnarlugu nerisassaagunarpoq. Mamarisalli assigiinngittaqaat.

Iluatsilluartoq
Brugsenimut uterama mamartulianik nioqquteqartoq oqaloqatigitsiarpara. Oqaluttuuppaanga qipoqqaq iluitsoq qaammatit pingasut ingerlaneranni atortarineri, uki- umullu qipoqqaat 3-4 nioqqutissiarisinnaasarini. 

Qipoqqaap neqaa pujugaq kiilumut 169,- koruuneqarpoq. Qipoqqaap erlavii saarngilu peeraluaraanniluunniit uumasorsuup 30 tonsip sinnera Brugsenip nioqqutissiassaa annertoorujussuuvoq, arfannianut Brugsenimullu aningaasarsiutaalluarluni. 

Pisiniarfiup allap qipoqqap neqaa nikkuliarisarpaa tarajulaarlugu qasilitsulilaarlugulu, qularnanngilarlu taakku tunisaalluassaqisut. Niuertut arfanniallu isaannik isigalugu qipoqqarniarneq iluaqutaalluarpasippoq, iluatsilluartutullu taaneqarsinnaagunarluni. 

Amerlanerit nuannaarunarput uumasunik illersuisut takornariartitsisartul- lu kisimik pinnatik.

Qipoqqaat uumasut kangerlutsinni maqaasivakka
Ukioq manna aasarniapiloornersua peqquta- asimanersoq naluara, kisianni kangerlutta paavini qipoqqarnik suli takunngilanga, Nuummut qanittunnguullutik avatinnguatsinni neriniartaraluaramik. 

Pisarineqarlutik pisiniarfinnut tunisaasimanersut nerineqareerlutillu, ilaatigut uannik, nalulluinnarpara. Nassuertariaqarpungali qipoqqaat uumasut maqaasigakkit. 

Taamaattumik takornariartitsisartut paasilluarsinnaavakka siunnersuutigimmassuk qipoqqaat ukiut tamaasa sumiiffinnut aalajangersimasunut aasiartortartut piniarnagit 'angerlarsimaffeqanngitsunik' qipoqqartoqarniartarnissaa siunnersuutigimmassuk. 

Oqallinnerli ingerlaqqiinnassagunarpoq – qipoqqaat assiliissummik qamutilimmilluunniit eqqaanneqartassanersut – nerineqassanersut isiginnaarneqassanersulluunniit. 

Qipoqqaat toqutat mamaqaat aningaasarsiutaalluarlutillu, qipoqqaalli uumasut takussaanerisa paasinarsisittarpaat nungusaataanngitsumik piniartoqartarneranut, pinngortitamik paarsilluarnermut aammalumi aningaasarsiutaasarput. 

Neriuppunga amerlasuut 'inooqataaffigisinnaasaannik' isumaqatigiissusiortoqarumaartoq.

PS: Arfiminernik nioqqutissiat sinnerinik qimminut qitsunnullu nerisassianik sukuluitsunik nioqqutissiortoqannginnera uggornarpoq.

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER