Qinersinermik naliliineq: Sorsuttoqarnerani qineqqusaarneq

Amerikami præsidentip Joe Bidenip toqqaannartumik oqaatigisimavaa: Cubamut atatillugu ajornartorsiortoqarmalli nunarsuarmi atom atorlugu sorsuttoqaleriaannaanera aatsaat taamak qanitsigaaq. Kitaamiut Ruslandillu akerleriinnera sukkasoorujussuarmik annertusiartorpoq.

Nunarsuarmiut pissangapput: Putin Ukrainemi sorsuttoqarnera iluatsinniarlugu sakkunik atomitalinnik atuilerniarpa, taamaalillunilu Kitaamiut, soorlu EU-mit oqaatigineqarsimasutut akiniaarujussuartussanngorlugit. Tassa russit sakkutuuinik nungutitsiniarlutik nalunaarsimapput - taamaattoq sakkut atomitallit atornagit.

Kalaallit Nunaat nunarsuarlumi tamarmi piffissami ajorluinnartumik kinguneqarsinnaasumiipput.

Nato imaluunniit naamik

Nunarsuarmi pisut sakkortuut ilungersunartullu tunngavigalugit Folketingimut qineqqusaartoqarpoq.

- Tamanna qaqutigoorluinnartuuvoq. Nunat kitaamiut sillimaniarnermut illersornissamullu politikkianni Kalaallit Nunaata inissisimanera qineqqusaartoqartarnerani nalinginnaasumik sammineqarneq ajoraluarpoq. Qineqqusaartoqarneranili matumani oqallisigineqarluarluni, Christian Schultz-Lorentzen politikkikkut oqaaseqartartuusoq aamma aviisimi AG-mi aaqqissuisuunerusoq oqarpoq, nangillunilu:

- Maluginiagassat annerpaartarivaat, partiit naalakkersuisuutitaqartut marluk NATO-p Kalaallit Nunaanni suliaqartarneranut atatillugu isumaqatigiinngilluinnarnerat. IA sinnerlug folketingimi ilaasortap Aaja Chemnitzip NATO-p sakkutuuisa Kalaallit Nunaaniitinneqarnissaat kissaatiginngilaa, Markus E. Olsenilli Siumut sinnerlugut folketingimut qineqqusaartup NATO-mut ilaasortanngornissaq kaammattuutigaa.

Geopolitikki qineqqusaarutigineqartoq

Christian Schultz-Lorentzenip oqaatigaa, qineqqusaartoqarnerani naleqartitat isumallu qaqutigoortumik qineqqusaarutineqartut, matumani Nunat Kitaamiut piffissami aatsaat taamak ulorianartorsiorfiutigisumi imminnut qanillattorneranni Kalaallit Nunaata nunarsuarmi inissisimanera pillugu isummertariaqaramik.

- Siumumit IA-millu Kalaallit Nunaata sapinngisamik arlaannaannulluunniit kalluunnaveersaarnissaq kissaatigineqarpoq. Kalaallilli Nunaata nammineerluni NATO-mu ilaasortanngorsinnaanera imaluunniit suli Danmarkip ataani ilaasortaaginnarnissaa pillugit - periusissamik, kinaassutsimik naleqartitanilli avammut saqqummiussisarneq suli assigiinngissuseqarput. Qinersisartut tamatumunnga isummertussaapput, tassa nunarsuarmi ajornartorsiortoqarneranut tamanna attuumassuteqarmat, Christian Schultz-Lorentzen oqarpoq.

Peqqinnissaqarfik qineqqusaarutigineqarluartoq

Christian Schultz-Lorentzenip maluginiarsimanerarpaa, ataatsimoortumik tapiissutit qaffanneqarnissaannik Atassutip siunnersuuteqarsimanera aamma peqqinnissaqarfiup danskinit akisussaaffigineqaqqilernissaanik qineqqusaaruteqarnera.

- Isummat ukiualunnguit matuma siornatigut politikkikkut eqqortutut isigineqartanngitsut, tassa Danmarkimit avissaarluni namminersulivinnissamut naapertuutinngimmata. Tassungali atatillugu ullumikkut pissusiviusut tatisisimapput. Kalaallit Nunaat siunissami aningaasatigut annertuunik unammilligassaqartussaavoq, tamannalu marlunnartumik isummersorfigineqarpoq.

- Politikkikkut isummat ulluinnarni tusarneq ajukkavut qineqqusaarnermi matumani immikkut maluginiagassaapput. Isummat allanngortinneqaraangata tamatta paasisaqarnerulersarpugut, politikkikkut oqaaseqartartoq naggasiivoq.