Qeqqata Kommunia sakkortuumik isornartorsiorneqartoq: Meeraq ukiuni arlaqartuni atuariartortarsimanngilaq
Ombudsmandip Qeqqata Kommuniata meeqqamik ikiuiniarluni suliniutigisimasai sakkortuumik isornartorsiorpai, kommunimi ukiuni arlaqartuni meeqqap atugai pillugu nalunaarutinik tigusaqartarsimammat.
Qeqqata Kommuniata ukiut pingasut affallu ingerlaneranni nalunaarutiginninnerit katillugit arfineq pingasut tigusimagaluarlugit naammattumik qisuariaateqarsimannginnera akuersaarneqarsinnaanngilaq.
Ombudsamandi Vera Leth nalunaarusiamini saqqummiunneqaqqammersumi taamatut inerniliivoq:
- Qeqqata Kommunia meeqqap tapersersorneqarnissaa pillugu suliami amerlasoorpassuarnik assullu ilungersunartunik kukkussuteqarsimasoq, kommunillu suliamik suliarinninnera ataatsimut isigalugu akuerineqarsinnaanngilaq, ombudsmandi allappoq.
Ombudsmandip suliaq suliarisimavaa, meeqqap anaanaa kommunimut naammagittaalliuuteqarsimammat. Ombudsmandip allagaani atuarneqarsinnaavoq, kommuni 2017-imi meeraq qulingiluanik ukioqartoq pillugu nalunaarummik tigusaqarsimasoq.
Nalunaarummi atuarneqarsinnaavoq, meeraq tapersersorneqarnissamik pisariqartitsisoq aamma atuariartortarsimanngitsoq.
Atuariartortarsimanngitsoq
Tamatuma kingornatigut kommuni nalunaarutinik arlalinnik tigusaqartarsimavoq, nalunaarutigineqarsimasullu naapertorlugit meeqqap atugai ajornerulersimapput, ukiunilu arlaqartuni atuariartortarsimannilaq.
2019-imi septembarip qaammataani meeraq ukiuni marlunni atuariartortarsimanngila, tarnillu pissusaanik ilisimasalik kommunip meeqqap ikiorserneqarnissaanik innersuussinissaa neriuutigalugu kommunimut imatut nalunaaruteqarsimavoq:
- Sakkortuumik nikallungarujussuartartutut ersisartutullu takussutissartaqarpoq, pitsaanerulissappallu sukumiisumik katsorsarneqarnissaa pisariaqarpoq. Massakkulli killiffimmini siunnersuisarneq ilitsersuisarnerlu februarimi aallartitara pissarsivigisinnaanngilaa.
Ombudsmandip pisimasut ataatsimut isigalugit nalilerpaa, kommuni nalunaarutiginninnernik tigusaqartarnermi arlaannaanniluunniit nalunaarutiginninnerit isumaginninnikkut misissuinermik aallartitsinermut pissutissaqalersitsinersut pillugu aalajangiisimanngitsoq:
- Kommuni taamaalilluni inatsimmi malittarisassanik meeqqat inuusuttullu immikkut pisariaqartitsinitik naapertorlugit tapersersuinermik neqeroorfigineqartarnissaannik qulakkeerisunik malinninnissaminik annertoorujussuarmik sumiginnaasimavoq. Uanga paasinninnera unaavoq tamanna akuerineqarsinnaanngilluinnartoq, ombudsmandi allappoq.
Anaanaasoq ilitsersorneqarsimanngitsoq
Ifølge ombudsmanden levede kommunens heller ikke op til den såkaldte vejledningspligt overfor barnets mor:
- Kommunip anaanaasoq kommunimit ikiorserneqarnissaminut periarfissaqarneranik, matumani tapersersortitut ikiortitut nammineq atorfinitsinneqarnissaminik qinnuteqarnissaminut periarfissaqarnera ilanngullugu eqqarsaatigalugu, ilitsersorsimaneraa sukkulluunniit takusinnaanngilara.
Ombudsmandi tamatuma saniatigut oqarpoq, kommuni meeqqamut tapersersuiniutinik aallartitsisoqarnissaanik 'piffissami pissutissaqanngitsumik sivisuallaami' aalajangiiniaasaarsimasoq.