Qaqqap sisoorsinnaanera nakkutiginerulerpaat
Naalagaaffiup ujarassiuuata Nina Skaarupip Geus- imeersup matumani oqaluttuaraa Uummannap kangerloqarfiini qaqqat sisooratarsinnaaneranut tassaarsuaqarsinnaaneranullu naliliinermi suut tunngavigineqarnersut, tamannalu qanoq iliuuseqarfigineqarsinnaanersoq.
Pinartumik ulorianartoqarneranik naliliinermut suna pissutaava?
– 2017-imi Nuugaatsiami Illorsuarnilu tassaarsuaqarnerata kingorna Geus suliassinneqarpoq Kalaallit Nunaanni qaqqanik pinartumik sisoortoqarsinnaanerata ulorianartoqarnera paasiniaanikkut misissoqqullugu. Misissuinermi paasineqarpoq Kalaallit Nunaanni sumiiffinni 18-ini sisoortoqarnissaanut ulorianartoqartoq – sumiiffiit pingasut immikkut ulorianartoqarlutik – tassa Karrani sumiiffinni 1, 2 aamma 3-mi, statsgeolog Nina Skaarup Geus-imeersoq aviisimut Sermitsiamut paasissutissiivoq, nangipporlu:
– Qaammataasakkut paasissussiat, timmisartukkut assilisat misissuinerillu atorlugit sumiiffiit sukumiinerusumik misissuiffigisimavagut, sumiiffinnilu taakkunani pingasuni pisoqartorujussuuvoq nikerartoqarlunilu. Aamma isumaqarpugut blokkinik kangerlummut nakkaattoqarsinnaanera taamalu tassaarsuarmik pilersitsisoqarsinnaanera manna tikillugu naliliisarnernit ulorianartoqarnerusoq. Pingaartumik sumiiffiit 1 aamma 2 massakkorpiaq pisoqarfiusorujussuupput, akerlianik sumiiffimmi angisuumi 3-mi sivisoorsuarmik pisoqartarsimavoq, taamaattumik tassani sisoortoqarnissaa ulorianannginnerusoq nalilerneqarpoq. Tassanili, sumiiffimmi 3-mi, sisoortoqassagaluarpat kinguneqaatissai annertunerujussuupput. Taamaassappat 524 millioner kubikmeterimik annertutigisoq sisuussaaq, 2017-imi sisoortumit 12-13-eriaammik annertunerusoq.
Qaqugu sisoortoqassanersoq naliliivisi?
– Sumiiffinni 1, 2 aamma 3-mi qaqqap sisoorujussuarnissaanut ulorianartoqarto- rujussuuvoq, taamatuttaarlu tassaarsuaqarnissaanut ulorianartoqartorujussuulluni. Siulittuutigineqarsinnaanngilluinnarporli qaqugu sumerpiarlu qaqqamik annertunerusumik sisoortoqassanersoq. Sumiiffinni 1 aamma 2-mi takusimavarput 2015-imiilli sapaatip akunneranut 1 centimeteri sinnerlugu nikeriartoqartarsimasoq, taakkunanilu akuttunngitsumik ujaqqanik nakkaasoqartartoq takusarparput. Sumiiffiit taakkua kaanngartoqartorujussuanngorsimapput, ilimanarporlu ukiuni kingullerni nikittarnerit pissutigalugit qaqqat iluanni nukiit ataqatigiissitsisut sakkukillisimasut kiisalu napiffiit ataqatigiinnerat annikillisimalluni. Sumiiffimmi 1-imi sisooratarsinnaasoq minnerpaamik 13 millioner kubikmeterinik annertussuseqarpoq, sumiiffimmi 2-mi sisooratarsinnaasoq 11 millioner kubikmeterinik annertussuseqarluni, tassa sumiiffik 3-mi sisooratarsinnaasumit annikinnerujussuulluni, Nina Skaarup paasissutissiivoq.
Allaaserineqartoq aviisimi Sermitsiami tamakkiisumik atuaruk. Aviisi uani pisiarineqarsinnaavoq: