Skip to main content

Qallunaatsiaat nungunnertik namminneq pisuussutigivaat?

Qallunaatsiaat annanniarlutik aarrit tuugaavinik tunisaqartarsimapput. Aarilli piniapilunneqarsimanerat qallunaatsiaat nungunnerannut immaqa tunngaviuvoq.

Danskit palasiat Hans Egede qallunaatsiaat nassaarinissaat neriuutigalugu 1721-mi Kalaallit Nunaannut tikippoq.

Qallunaatsiaalli nassaarinngilai – peerutivissimappummi.

Qallunaatsiaat nunani avannarlerneersuupput, ukioq 985-imiit Kalaallit Nunaata kujataani najugaqarsimasut - tassa oqaluttuatoqqat ilumuussappata.

Ullumikkut nalunngilarput, qallunaatsiaat 1400-kkut affaani kingullermi tammarsimasut. Soorli tammarsimanersut manna tikillugu suli paasineqanngilaq.

Maannali ilisimatuut Norgemeersut Tuluillu Nunaanneersut misissuisimanertik saqqummiuppaat, misissuisimaneq taanna paasiniaanermut maanna ilanngunneqarpoq. Videnskab.dk taama allappoq.

Ilisimatuut naapertorlugit qallunaatsiaat Issittumi aarrinik piniapilussimanertik pissutigalugu imminnut ilungersortissimapput nungullutillu.

Pisarisartakkat mikinerulersimasut

Tamanit ilisimaneqarpoq, qallunaatsiaat 1200-kkunni europamiut Afrikami nagguaatsut tuugaavinik Europamut eqqussuilermata tuugaanik niueruteqartarnerminni unammillerneqangaatsiarsimasut. 

Unammillerneqarnerulernerup kingunerisimasinnaavaa, Skandinaviami niuertut ikinnerusut Kalaallit Nunaannukartalernerat.  

Qallunaatsiaat naggataatigut tikinneqassaavissimassapput, aningaasaqarnerat ajalusoorsimassaaq, taamalu peerutivittariaqarsimallutik. 

Misissuinermi nutaami taamatut isummiussaqarneq taperserneqarpoq - aammali akerlerineqarluni.

Aarrilli niaquisa saarngi 67-it Europamik niueqateqarsimanermeersut DNA-visa misissorneqarsinerisigut ilisimatuut soqutiginartumik ineriartortoqarsimasoq takusinnaavaat.

Qallunaaatsiaat 1400-kkunni tammarnissaasa tungaanut aarrit pisarineqartarsimasut milliartuinnavissimapput, aarrit qallunaatsiaat najugaqarfigisimasaasa avannaani avinngarussimasumi pisarineqartarsimapput.

Tamatuma takutippaa, ilungersunarsiartuinnartumik piniariartarsimasut, naggataatigullu piniapilulersimasut, Cambridge Universitymi professori James Barret misissuinermi nutaami siullertut allaaserinnittoq isummersorpoq.

Danskeq ilisimatooq: »Aarrit tuugaavi aalajangiisuusimapput«

Jette Arneborgip, issittumi qangarnitsanik qallunaatsiaallu oqaluttuassartaannik Nationalmuseumimi ilisimatusartup qallunaatsiaat aaffanniartarnerannik James Barret suliaqartoq nalunngilaa. 

- Uagut (Nationalmuseet, red.) taakku misissuinerannut misissugassanik ilanngussisarsimavugut, taakkulu suliaat pissanganarluinnartuusoq isumaqarpunga, taanna Videnskab.dk-mut oqarpoq.

- Qularnanngilluinnarpoq aarrit tuugaavinik niueruteqartarneq qallunaatsiaanut aalajangiisuusimasoq. Taamanikkut inuunermi annanniarunik sakkussiornissamut savimineq pisariaqartippaat. Taamanikkut savimineq taamaallaat pissarsiarisinnaavaat Europamik niueqateqarnermikkut, Jette Arneborg nassuiaavoq.

Taassuma taamaammat qallunaatsiaat Kalaallit Nunaannit peerunnerannut aarrit tuugaavinik niueruteqartarsimaneq nassuiaatit ilaattut akuersaarpaa, peqatigitilluguli oqaatigaa, isummiussaagallartoq taanna kisimi pissutaasimanavianngitsoq.

Taassuma erseqqissaatigaa sila tikinneqassaarnerlu pingaarnerit ilaattut nassuiaatissaasoq.

1200-kkut qiteqqunneranni Javap Indonisiamiittup eqqaani innermik anitsisoqangaatsiarsimavoq. Innermik anitsisoqarneratigut arsat silaannarsuarmut pimmata Nunarsuarmi sila tamarmi ilungersunarsisimavoq, ilimanarporlu Kalaallit Nunaanni tamanna aamma atuussimassasoq.

Silap nillernerulernerata silarlukulaarnerulerneratalu malitsigisaanik Kalaallit Nunaannik niueqateqarnissaq pilerinarnerujunnaartissisimassavaa, tikinneqassaavinnermik kinguneqartumik, Jette Arneborg Videnskab.dk-mut oqaluttuarpoq.

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER