naalagaaffeqatigiinneq

Qallunaaq ilisimatooq: Kalaallit Nunaat namminiilerli

Naalagaaffeqatigiinneq iluaqutigalugu Danmark Issittumi sunniuteqartarpoq, kisianni saniatigut kalaalerpassuit namminiilivikkusupput. Naalagaaffeqatigiinnerli attatiinnarneqassappat, Danmarkip kalaallit namminiilernerunissaanut ikiuuttariaqarpoq, qallunaaq ilisimatooq oqarpoq

Naalagaaffeqatigiittoqanngikkaluarpat Danmark nunanut allanut politikkeqarnermut nunarsuup assingani toorneerannguussagaluarpoq.

Kisianni qallunaat politikerit mianersunngikkunik, Danmarkip sunniuteqarsinnaanini annaasinnaavaa, Kalaallit Nunaannut qanimut attaveqarneq iluaqutaavoq, lektori Ulrik Pram Gad, Institut for Kultur og Globale Studierimi Aalborg Universitetimeersoq oqarpoq.

Taassuma siulittuutigaa, kalaallit namminiileraluttuinnarnissamik piumasaqariartussasut. Videnskab.dk taama allappoq.

Tapersersueqataallutik
Qallunaat politikeriisa kalaallit namminiilivikkiartornerannut akiuunnatik tapersersueqataagunik, taamaallaat naalagaaffeqatigiinneq piuinnarsinnaavoq, taanna isumaqarpoq.

- Kalaallit Danmarkimit ikiorneqannginnerulernissaannut atorneqartussanik attavissanik pissarsinissaannut ikiorneqassapput. Imatut ingerlanneqartariaqarpoq - allaat naalagaaffeqatigiinneq pisariaqanngitsutut ilersillugu, Ulrik Pram Gad oqarpoq, taanna Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni nunasiaateqarsimanerup kingunerinik ilisimatusartuuvoq.

- Tassani imminut assortuuttoq tassaavoq, Kalaallit Nunaata namminiilivinnera nunarsuarmut siammarteraanni, taamaalillutik kalaallit Danmarkiinnaanngitsumut qiviartillugit, taava Kalaallit Nunaata Danmarkimut atassuteqarnini pitsaasoq attatiinnarusunneranut qaninneruvoq, nangilluni oqarpoq.

Videnskab.dk-mi atuaqqigit: Følg Danmarks kamp om retten til Nordpolen

Danmarkip annerit peqatigai
Danmarkip Kalaallit Nunaannik naalagaaffeqateqarneq attatiinnassallugu soqutigisaraa, naalagaaffeqatigiinnerullu Danmarkip nunarsuarmi inissisimaneranut isumaa nalilerneqarsinnaanngilaq: Naalagaaffeqatigiinnikkut qallunaat politikerii nunanut allanut politikkimut tunngasumik suliallit issiaqatiginissaannut periarfissaqarput.

Kalaallit Nunaata nunanut allanut isumannaatsuunissamullu politikkianut Danmarkip akisussaasuuneranik tamanna pissuteqarpoq, naak Kalaallit Nunaat 2009-imi namminersortunngoraluartoq. Taamaammat qallunaat kalaallillu politikerit Issittumi Siunnersuisoqatigiinniititaqarput.

Videnskab.dk-mi atuaqqigit: Grønland ville selv afskaffe fanger-kulturen

Siunnersuisoqatigiinni nunanut allanut politikkeqarnermut pissaanilissuit, soorlu USA aamma Rusland issiatitaqarput.

Isumaqatiginninniut
- Issittumi Siunnersuisoqatigiiffik aqqutigalugu, Danmarki sumiiffimmi pingaarutilimmi Issittumi pisunut annertuumik sunniuteqartarpoq. Siunnersuisoqatigiit ataatsimiinnerini qallunaat politikerii nunarsuarmi pissaanilinnik isumaqatiginninniarnissaminnut ammaanneqartarput, Jon Rahbek-Clemmensen oqarpoq, taanna ilaatigut issittumi politikkimik ilisimatuujuvoq.

Kalaallit Nunaat aamma Danmarkip nunanut allanut politikkimut nunarsuarmi assitut atussallugu pitsaaqutigaa. Tassami Kinamiut amerlasuut Danmark suusoq ilisimanngilaat, illuanilli Kalaallit Nunaat nunarsuarmi qeqertat annersaasoq sermersualik, nalituunik pisuussutilik Issittumilu pingaarutilimmik inissisimasoq nalunngilaat.

Videnskab.dk-mi atuaqqigit: Grønland i tal: Forstå verdens største ø gennem statistik

Taava qallunaat politikeriisa Beijingimi pissaanilinnut attaveqarnissartik ajornakusoortikkunikku, Kalaallit Nunaannik naalagaaffeqateqarneq oqaatigiinnartassavaat.

- Danmarkip nunani tamalaani sunniuteqarnissaanut Kalaallit Nunaat assigiinngitsorpassuartigut pingaaruteqarpoq. Nunarsuarmi - soorlu Beijingimi - qallunaat politikerit naalagaaffeqatigiinneq isumaqatigiinninniutitut atorsinnaavaa, adjunkt Jon Rahbek-Clemmensen Syddansk Universitetimeersoq oqarpoq.

Powered by Labrador CMS