Qalasersuaq avannarleq pillugu piumasaqarneq Naalagaaffiit Peqatigiit naammassilluinnalerpaat

Ruslandip Qalasersuup avannarlermi immap naqqanik piginnittussatut piumasaqarnera, Naalagaaffiit Peqatigiit nunap toqqavii pillugit ataatsimiititaliarsuata ukiuni arlalinni misissuiffigereerlugu naammassingajalerpaa. Sumiiffik taanna pillugu Danmark assiganik piumasaqaateqarluni aamma nassiussisinikuuvoq.

Clement Sabourin / Ritzau Scanpix

Ritzau

arfininng 16. mar 2019 13:44

Annonse

New Yorkimi Naalagaaffiit Peqatigiinni imaq pillugu inatsisinik atortitsinermut immikkut ilisimasallit innersuussutinik maanna suliaqaleruttorput. Innersuussutit taakku Danmarkip Kalaallit Nunaatalu naalagaaffeqatigiittut allinerunissaannut pingaaruteqarluinnarput.

Innersuussutit Qalasersuup avannarliup imartaata naqqanut tunngassuteqarput. Danmark Naalagaaffiit Peqatigiit Nunap toqqavii pillugit Ataatsimiititaliarsuanut 895.000 kvadratkilometerinik naalagaaffittut ilassuteqassalluni piumasaqarsimavoq – Danmarkimit 20-iaammik angitigisumik.

Suliamili tassani Rusland imartap naqqanik sumiiffinnik aamma piumasaqarpoq, Qalasersuaq avannarleq piumasaqarnerminut ilanngussimallugu.

Issittumi avannarlermi danskit piumasaat aajuku

Naalagaaffeqatigiit nunap toqqavia pillugu suliamik taallugu, Danmark Kalaallit Nunaallu immap naqqani nunamik Kalaallit Nunaata avannaaniittumik 895.000 kvadratkilometerisut annertutigisumik piumasaqarput.

Piumasaqarneq immap naqqani nunatamut taamaallaat tunngassuteqarpoq, immallu imarisaanut qaavanulluunniit tunnganani.

Piumasarineqartuni 895.000 kvadratkilometeriusuni, Canada, Norge, Rusland USA-lu aamma piumasaqartuupput.

Sumiiffimmiippoq Qalasersuaq avannarleq, Lomonosov-ip immap naqqani qattunersaata eqqaaniilluni, Kalaallit Nunaatalu nunataata toqqavianut ilaalluni.

Naalagaaffiup katillugit 300 milliuunit koruunit atorsimavai piumasaqaammut paasissutissanik katersinermut.

Paasisat: Nunanut allanut tunngasunut ministereqarfik GEUS-ilu

Russilli piumasaqaatertik siulliullutik tunniussimammassuk, Ruslandip piumasaqarnera siulliullugu suliarineqarpoq.

Taamaammat russit piumasaqarnerannut tunngatillugu, New Yorkimi imaq pillugu inatsisinik atortitsinermut immikkut ilisimasallit innersuussutiliorput. Innersuussutiliunnginnerminni 49-riarlutik apeqqut ataatsimiissutigeqqaarpaat, tallimanngormallu naggataamik ataatsimiissutigalugu.

Inerniliussaq pillugu Rusland siulliulluni ilisimatinneqassaaq, GEUS-imili ujarassiuut pisortaat, Jens Jørgen Møller, suliami inerniliunneqartoq pillugu paasisaqarnissaminut utaqqiinnarpoq.

Russit piumasaqaataannut tunngatillugu paasissutissat nutaat Danmarkimut pingaaruteqarluinnarput, erseqqissaavoq:

- Pingaaruteqarpoq pissutigalugu russit piumasaqaatiminnut tunngavilersuutigisaat, uagut tunngavilersuutigisassatsinnut assigummata.

- Taamaammat soqutiginarpoq paasissallugu russit qanoq iluatsitsissanersut, qanorlu iluatsitsissannginnersut. Misiliutaanerat ajunngilluinnarpoq.

Immap naqqani nunataq, Naalagaaffiit Peqatigiit inerniliussinerat malillugu nunanut piginnilerumaartussanut pisuussutinillu piiaasinnaalerumaartussanut, qanoq naleqarnersoq ilisimaneqanngilaq.

Ujarassiuut pisortaata oqarnera naapertorlugu sumiiffimmi piumasarineqartumi ikummatissanik aatsitassanilluunniit soqutiginartunik naammaginartunillu suli nassaartoqarsimanngilaq.

- Kisianni imaanngilaq siunissami taava nassaassanngitsugut. Aamma kialluunniit ilisimanngilaa ukiut 50-it qaangiuppata imartaq qanoq sikoqartigissanersoq, periarfissallu suut ammarumaassanersut, oqarpoq.

Rusland, Danmark Canadallu piumasarisatik tamarmiullutik akueritissinnaavaat.

Tamannami teknikkikkut periarfissaavoq – ilimanaateqarlunilu – Qalasersuup avannarliup imartaata naqqa nunanut arlalinnut atassasoq.

Taama pisoqassappat nunat akuerineqartut akunnerminni sumiiffiup agguataarnissaa isumaqatigiissutigisussanngussavaat, taamalli iliornissaq danskit aallartitaasa russinillu ilisimasaqartortaasut apeqquserpaat.

Naalagaaffiit Peqatigiit Ataatsimiititaliarsuani Ruslandip piumasaqaataa akuerissappassuk, taamatullu ukiut arlallit qaangiuppata Danmarkip piumasaqarnera akuerissappassuk, aarlerineqarpoq Rusland avitsiumanavianngitsoq.

Nunanut allanut tunngasunut misissuisarsimasoq maannalu Indiami aallartitaasoq, Peter Taksøe-Jensen taama isumaqarpoq.

- Puigorneqassanngilaq Rusland Issittumi avannarlermi nunatut pissaanilissuartut imminut isigimmat, sumiiffimmilu sillimaniarnissamut politikki aningaasaqarnerlu pingaartimmagit. Ilisimaneqanngilaq qanoq iliorumaarnersut, oqarpoq.

Naalagaaffiup Isertortumik Paasiniaasartuisa (FE) paasiniaanermit nalunaarusiaminni decembarimi saqqummersumi ernumaatertik aamma allaaseraat.

- Ruslandip pilersaarusiorluni anguniagai soqutigisaalu aarlerinartorsiortinneqalissagaluarpata, ilimanarluinnarpoq Rusland nukittunerpaatut inissinniarsarissasoq, suleqatigiinnissaq salliutinnagu, FE allappoq.

- Danmarkip piumasarisaata annertussusaa Ruslandip iluarisimaanngilaa, Ruslandimmi nunataanit 200 sømilit killigitinneqartut tikilluinnarlugit Danmark piumasaqarami. Piumasaqarnerullu killigititai pissutigigunarlugit Rusland Issittumi avannarlermi suleqatikkuminaanneruvoq, FE allappoq.

Danmarkip pisortatigoortumik isumaa tassaavoq Rusland issittumi apeqqutit pillugit suli suleqatikkuminartuusoq, Nunarsuullu Kitaani aaqqiagiinngissutigineqartut Issittumi avannarlermi pissanngitsut Rusland isumaqartuusoq.