Skip to main content

Qaanaami imeqarniarneq unamminartoq

Qaanaaq illoqarfik kuummit imermik pilersorneqarpoq, taannalu imermik toqqorsivimmut immiisarpoq. Kisianni kuuk qerigaangat, toqqorsivillu imaarukkaangat, kuup kuuleqqinnissaanut qaammatit sisamat sinneruttarput

Qaanaaq sumiiffiit ukioq naallugu imeqarniarnermut innaallagiaqarniarnermullu unammillernartoqartut ilagaat.

Qaanaami imeqarniarneq ukiumut qaammatini arfineq-pingasuni nassaarsiornikkut pisariaqarpoq, qallunaallu ilisimatuup ajornartorsiut aaqqinniarlugu suliaqarpoq, Videnskab.dk allappoq.

Videnskab.dk-mi atuaruk: I Qaanaaq har de kun vand fire måneder om året

Ilisimatooq imermik nassaarniarpoq
Kalaallit Nunaanni ilisimatuussutsikkut misissuinerit amerlanerpaartaasa silap pissusiata allanngoriartornernik imaluunniit pisuussutinik piiaanermik ukkataqarneranni, Kåre Hendriksen Danmarks Tekniske Universitetianeersoq (DTU) tunnganerusumik aamma atorluarsinnaasumik ilisimatusarpoq.

Illoqarfimmi immikkut ittumik unammilligassaqarnerata misissuilersissimaavaa, inerniliineralu ilumuunnginneragassaanngilaq:

- Qaanaami innuttaasut inuiaqatigiillu ingeniørit suliassaasa tungaatigut ersarissumik, ilaatigut innaallagiaqarnikkut, imeqarniarnikkut eqqakkanillu immikkoortitsinikkut unammilligassaqarput.

Videnskab.dk-mi atuaqqigit: 'Den blødende gletsjer' er en del af underjordisk vandsystem

Kåre Hendriksen Center for Arktisk Teknologimi DTU-mi lektoriuvoq, ukiullu 20-ni Nunatsinni illoqarfiit unammilligassaannik aaqqiiniarnissanik suliaqarsimavoq.

Ukioq unammillernartuuvoq
Qaanaami imermik pissarsiniarneq ajornaatsuinnaanngilaq, maannakkullu aaqqiissutaasoq akisoorsuuvoq uloriananngitsuunanilu, Videnskab.dk oqaluttuarpoq.

Qaanaaq illoqarfiuvoq 640-t missaani inoqartoq, taanna ujaraasumi uingasumi nunamik qeriuaannartortalimmi inissisimavoq. Aasaanerani qaammatini arfineq marlunni imeq kuummeersoq imeqarniarnermut atorneqartarpoq.

Saniatigullu imermut tankersuit marluk immerneqartarput, taakkua innuttaasut qaammatini sisamani imeqarnissaat qulakkeertarpaat.

Immami siku iminngortillugu
Maannakkut imermik amigaateqartarnerup aaqqiissutigaa, dumperersuit aputaajaassuillu sikumu ilulianik katersiteriarlugit nunamut aggiussitinneqartarnerat.

Sikukkullu maskiinarujussuit oqimaatsut ingerlatinneqartarneri ulorianaatsuinnaanngilaq. Ingammik upernaakkut ukiakkullu.

Imeq atorfissaqarnerpaagaanga toqqorsivik imaaruttarpoq
Imeq akisooq aamma mingutsitsinermik unammilligassaqareertigisoq, imermik toqqorsiviit piffissami imermik pisariaqartitsinerpaaffimmi imaruttarput.

Qaanaami qaleralinnik aalisarneq ineriartorluarpoq. Ajoraluartumik aalisarneq erngup sikunik aatsitsinikkut pissarsiarineqarfissaani pisarpoq.

Taamaattumik aalisakkat tamarmik piffissami salinneqarlutillu toqqorneqartarput. Taamaalilluni illoqarfik pingaarutilimmik aalisakkat suliareqqinneqarnissaanut periarfissaagaluaq annaasarpaat.

Videnskab.dk-mi atuaruk: I Qaanaaq har de kun vand fire måneder om året

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER