EU-p inerteqquteqarnera

Puisinniartarnermik ileqqoq EU-p akuersissutigissavaa

Kalaallit Nunatsinni aamma Nunavummi puisinniartarneq ileqqorineqarpoq aammalu inooriaasiulluni akuerisaasoq, pisuussutinik uumassusilinnik piujuartitsisussamik atorluaaneq pillugu tunngaviusumik aallaaveqartoq

Peter Taptuna, Nunavut, premier
Nunavummeersup Peter Taptuna-p nunatsinneersullu Vittus Qujaukitsup ataatsimoorlutik EU-p puisinut politikkia uparuarpaat. Aanna Peter Taptuna, 2014-imi Nuummut tikeraarmat.

Kalaallit Nunaata Nunavullu ataatsimoorlutik Nunavummi Kalaallit Nunaannilu puisinniartarneq EU-mut akuersissutigitinniarpaat.

Tamanna pivoq tallimanngormat, Nunavummi naalakkersuisut siulittaasuata Peter Taptuna-p kiisalu inuussutissarsiornermut, sulisartoqarnermut, niuernermut nunanullu allanut tunngasunut naalakkersuisup Vittus Qujaukitsup ataatsimoorlutik nalunaarutertik atsiormassuk, tassuuna kajumissaarutigalugu puisinit tunisassianik niuerneq pillkugu EU-p puisit pillugit peqqussutaa iluarsaanneqassasoq.

Nalunaarummi peqqussutip iluarsaanneqarnissaa pillugu EU kajumissaarneqarpoq, taamaalilluni tassani Nunavummi aamma Kalaallit Nunaanni puisinniarneq ileqquusoq piujuartitsinissaq pillugu tunngaviusoq naapertorlugu ingerlanneqartartoq akuerisaassalluni. Tamanna atuarneqarsinnaavoq namminersorlutik oqartussanit tusagassiorfinnut nalunaarummi.

Nalunaarut kalaallisut, qallunaatut tuluttullu ilanngunneqartoq atuaruk.

Peter Taptuna 2014-imi Nuummeereersimavoq annertunerusumik suleqatigiinnissaq pilersinniarlugu.

2014-imi Nunanut Kalaallit Nunaallu aamma ataatsimoorussamik nalunaarusiorput.

Inuussutissarsiut nungusaataanngitsoq

– Nunavummi sineriammi inuiaqatigiit aningaasaqarnikkut aamma inooqatigiinnermi-kulturikkut atugarissaarnermut puisinniarneq pingaaruteqarpoq, tassani aningaasaqarnikkut periarfissat killeqarlutik, Taptuna Iqalunni atsiuinermut atatillugu oqarpoq.

– Inuit puisinniartarnerat ukiuni tuusintilikkaani ingerlanneqarsimavoq. Piujuartussamik isumalluuteqarnermut pitsaanerusumik allamik assersuutissaqanngilaq, tusagassiorfinnut nalunaarut naapertorlugu taanna nangilluni oqarpoq.

Illua'tungaatigut Vittus Qujaukitsoq oqarpoq Nunavummi aamma Kalaallit Nunaanni ileqquusumik puisinniartarneq pisuussutinik uumassusilinnik atuinermi piujuartitsinissamik tunngaveqartoq.

– Ajornartorsiut taanna pingaaruteqartoq, uagutsinnut sunniisorujussuusoq, pillugu Kalaallit Nunaat aamma Nunavut ataatsimoorsinnaammata, aammalu EU-p puisit pillugit peqqussutaani sukaterinissamut imaluunniit annertunerusunik inerteqquteqarnissamut pissutissaqanngilluinnartoq, ataatsimoorlutik nalunaarutigisinnaammassuk qujamasuutigisorujussuuara, Vittus Qujaukitsoq atsiuinermut atatillugu oqarpoq.

Puisinniarneq aamma puisinit tunisassiat Issittumi inuiannut pingaaruteqarput. Tamanna ileqquuvoq aammalu inooriaasiulluni akuerisaasoq, pisuussutinik uumassusilinnik piujuartitsisussamik atorluaanissamik aallaaveqartoq.

– Ataatsimoorluni nalunaarummi, nunap inoqqaavisa ilaatinneqannginnerat, Inuit inuiaqatigiit akornanni iluaqutaasumik atorneqassasoq kissaatigaarput. Nunavummit neriuutigineqarpoq, oqartussatut akuerisaanissaq pillugu qanittumi qinnuteqaaterput, puisineersunik tunisassiornitsinnut ajoqusiinerit sumiiffissarsinissaannut alloriarnertut siullertut, EU-mit akuerineqassasoq, taptuna oqarpoq.

Powered by Labrador CMS