Skip to main content

Psykologi: Stressi annilaanganerlugu atornerlugaasimanermut takussutaasinnaapput

Arnat inuusuttut pingajorarterutaat kinguaassiutitigut atornerlunneqarnermi kingorna kingunerlutsitseqqanissaat nalunaarusiap naatsorsuutigaa. Tamanna pillugu oqallisiginninnginnerup eqqugaasut katsorsarneqarnissaannut ikiuinissamut aporfiusoq psykologip aarlerisaarutigaa

Arnat amerlasoorpassuit kinguaassiutitigut atornerlunneqarnermi kingorna kingunerlutsitsinertik toqqortortarpaat. Taakku ilaatigut ikiorneqarsinnaannginnermik, kamannermik, ersinermik aamma stressernermik misigisaqarsinnaapput, taakkulu ikiorneqarnissaminnik pisariaqartitsipput, psykologi namminersortoq Naja Lyberth oqarpoq.

Sapaatip-akunnerani kingullermi politiit ukiumut nalunaarusiami ernumanartumik saqqummiussipput, tassa piffissami 2012-imit 2016-imut kinguaassiutitigut atornerluinerit 25 procentimik amerleriarsimapput.

Pinngitsaaliinerit kinguaassiutitigut atornerluinerni amerlanerpaapput; siorna 151 pinngitsaalineqarsimapput, meeqqanillu 15-it ataallugit ukiulinnik kinguaassiutitigut atornerluinerit 79-t nalunaarsorneqarsimapput.

Ukiuni tallimani atornerluinerit ikinnerpaamik 1.000-t
Ukiut tallimat ingerlanerini arnat meeqqallu 1.000-t atornerlugaasimasut politiit nalunaarsorsimavaat.

Atuaruk: Inuusuttorpassuit nakuuserlutillu pinngitsaaliisarput

Kisianni amerlassusaat suli amerlanerugunarput. Nalunaarusiaq januaarimi Isumaginninnermut, Ilaqutariinnermut, Naligiisitaanermut Inatsisinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisoqarfimmit nalunaarusiaq saqqummersinneqartup, ''Kriminalitet og retsbevidsthed – i Grønland'', ilaatigut atornerluinerit amerlasoorpassuit nalunaarutigineqarneq ajortut naqissuserpaa.

Tassami misissuinerup nalaani kimit apersorneqarnertik apeqqutaatillugu arnat qanoq pineqarsimanertik toqqortortaraat paasineqarpoq.

- Tamanna tunngavigalugu kinguaassiutitigut atornerluinerit amerlasuut nalunaarutigineqarneq ajornerat pasivarput ... immaqa »taamaallaat« arnat 12-iugaangata ataaseq kinguaassiutitigut atornerlunneqartarsimanngilaq, kisianni immaqa minnerpaamik tallimaagaangata ataaseq? Arnanut inuusuttunut tunngatillugu (18-29-inik ukiullit) immaqa ukiuni tallimani kingulleni minnerpaamik pingasuugaangata ataaseq kinguaassiutitigut atornerlugaasarsimassaaq, nalunaarusiami atuarneqarsinnaavoq.

Isertukkat oqaluttuarisinnaanngikkaat
Taamaalilluni arnat amerlasoorpassuit katsorsarneqarsimatinnatik kingunerlutsitsisimasarput, taakku kinguaassiutitigut atornerlugaanermi imminnut illersorsinnaatinnani periutsit nammineq timip aallartittarpai.

Psykologip Naja Lyberthip tamanna nassuiaatigaa. Taanna septembarimi ukiuni 25-ini psykologitut sulisimassaaq, ukiut 16-it siulliit Dronning Ingridip Napparsimmavissuani psykologiuvoq, ukiullu qulingiluat kingulliit Nuummi namminersortutut psykologiuvoq, taanna ilaatigut Namminersorlutik Oqartussat inersimasunut meeraanerminni atornerlugaasimasunut kingunerlutsitsisunut katsorsaanermik suliaqarlutik angalatitaanut ilaavoq.

Kinguaassiutitigut atornerlugaasarnerup eqqartorneqarpallaartannginnera Naja Lyberthip ernumassutigaa. Tassami arnat toqqortaminnik kingunerlutsitsisut amerlavallaarnerisa tamanna kinguneraa.

- Kinguaassiutitigut atornerlugaanermi uumaniarnermut qisuariaatigisartakkat atorlugit qimaasinnaanngikkaanni, pinngitsaaliisup amerlanertigut atornerlunneqartumit nukittunerusarmat, timip qisuariaatissani kinglleq atussavaa: tassa ''qerisuusilluni uninnganeq'', tassa atornerlunneqarneq anigorniarlugu uniinnarluni eqqarsaatikkut timikkullu malugisaarunneq. Taamaattumik uumaniarnermut nukiik aamma nukissat annertuut nuanninngitsut timip iluani atornerlunneqarnermi pilersartut anillatsinneqarneq ajorput, tamatumalu kingunerluut sianiutinut katannaveerlugu ikkuttarpaa, Naja Lyberth Sermitsiaq.AG-mut oqarpoq.

Piffissap ajornerulersittarpaa
Atornerlugaasimasup ikiorneqarnissaanut piffissaq sivisunerusoq ingerlatillugu, peqqissumik tarneqaleqqinnissaq ajornarnerulersarpoq.

- Qarasaq stresernermik misigiinnalertarpoq. Eqqissisoqarsinnaanngilaq imaluunniit nunamut tunngasutut misigisoqarsinnaanngilaq. Itisuumik kigaatsumik eqqissisimasumik anersaartorsinnaaneq ajornarsisarpoq, misigissutsillu eqqarsaatillu piviusut katanneqartarput. Eqqugaasullu isumatusaarluni eqqarsarneranut misigissusaanullu oqaluussinissaq ajornarsisarnera kingunerisarpaa, psykologi oqaluttuarpoq.

Qanigisat aamma inuit isumassuillutik ikiuinermik suliallit, arnanut atornerlunneqarsimasunut isumannaassusermik misigileqqinnissamut ikiuisarnissaat, Naja Lyberthip taamaammat kajumissaatigaa.

Atuaruk: Persuttaasarneq pillugu sulisunik ilinniartitsineq

- Eqqugaasoq avatangiisimini inunnik pisariaqartitsisorujussuuvoq - kingunerlutsitsinermit ajunnginnerusumik angusaqartartut tassaanerupput, angajoqqaami saniatigut inunnit ikiorneqarsimasut, soorlu aanaa aataalu, akkaa, atsa imaluunniit allanit isumannaassusermik toqqissisimanermillu misigititseqataalersitseqqittunik peqartut.

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER