POORSKIMI IMMIKKUT: Palasi piginnaaneqarluartoq

Poorskikkut nalaat ilaqutariittut ataatsimuualaarfissaapput immaqalu allaaserisanik soqutiginartunik sammisaqarfissaallutik. Poorskimut atatillugu Sermitsiaq.AG-mi Inuit pillugit allaaserisanik AG-meersunik ullut tamaasa ilanngussisassaagut. Atuarluarisi.

Inuk inussiarnersoq saamasumik kiinnertartoq, inussiarnerpalulluni inunnik ajoqiunermi nalaani, kingornatigut palasitut aamma soraarninngornissami tungaanut provstitut naapittakkaminik tusarnaartartoq. Tamanna aamma inuttut pissuseraa. Tassa Hans Johan Lennertip ilisarnaatigilluagaa. Nammineq takorluunngisaannarpaa ajoqitut, palasitut sulilernissani, aamma takorluunngisaannarpaa Avannaani provstiulernissani. Tassa inuunermi taamatut pisoqartuartarpoq. Kisianni tamanna kingusinnerulaartukkut matumani allaaserisami eqqartussavarput.

Ukiorpoq, issi apillunilu. Igaffimmi kissarsuut aamarsuarnik qisuttortagaavoq, kiannera illumi ininut siaruartussaalluni. Unnuaq naallugu kissarsuummit kianniartussaavoq. Aamarsuit aamaanit kiak. Taava ullaakkut makiaarluni kissarsuut aamarsuarnik qisuttoqqipallariarlugu kukunneqassaaq, aamarsuulli arsakui peeqqaartariaqarput.

Illup inuttanngui iterput, malugaallu ini nillertissimasoq. Meeqqat pingasut, marluk arfinilinnik ukioqartut meeraanerpaartaat sisamanik ukioqarpoq. Arnaat angerlarsimanngilaq. Napparsimavimmi innangavoq. Angutaat oqarpoq nukappiarannguamik qatanngutitaartut. Meeqqat ullaap nillernera puigorlugu pississaarput nuannaarlutik, ataatartillu aperaat anaana qatanngutitaannguartillu qaqugu angerlassanersut. Ulloq tassaavoq oktobarip ulluisa 19-iat 1949. Nukappiaraq inunngorpoq ullaassakkut pingasunngornermi ukiut 72-it matuma siornatigut. Angerlartoqutaavoq, angajorigaluaminut atsiussaalluni, naalungiarsuullu inunngornerminit ullualunnguit qaangiuttut ukiut marluk matuma siornatigut toqusumut.

Ilummoornermik meeqqat toqusut

Aarlerinartorsiortoqarluinnarporlu Hans Johan inunngormat:

- Anaanaga oqaluttuarpoq toqungallunga inunngortunga. Nakorsap sivisuumik uummarsareerlunga unitsiinnaraanga juumuup singernikkut tigoriarlunga alukkut sakkortuumik patissimavaanga oqaatsini illugalugit: »Uumaarakasiik, illit toqussanngilatit.« Unnia qissaserama, Hans Johan oqaluttuarpoq.

Taamaammat qilanaarutissaqarluarput anaana qatanngutitaannguarlu angerlarnissaannut. Angajullersaat Gustav Lennert, Kuutak, oqaluttuarpoq:

- Anaana Aatsilu (Hans Johan) napparsimavimmit angerlarmata nuannaaqaagut. Taamanikkut napparsimavimmi ernisartut qaqutigoorput. Angerlarsimaffimmi ernisarput. Anaana ernisussanngoraangat aneersitaasarpugut, imaluunniit unnuakkut ernisussaagaangat innartitaasarluta.

Taamanikkut meeqqat arlaqartut meeqqat nappaataannit ilummoornermit toqupput, taamaattumik Aatsi napparsimavimmi inunngorpoq. Qujanartumillu juumuumit pikkorissumit sakkortuumik alumigut patitsilluni toqugagaluartoq uummartinneqarpoq. Angajorigaluani ateeralugu angerlartoqutaagami ingammik angumminit asaneqarpoq, Kuutaap oqarneratuut; Aatsimut itigartitsinissani ajornakusoortittarlugu, Kuutallu nangippoq:

- Angajoqqaatsinnik tamatta asaneqarpugut assigiinnik pisussaaffeqartitaalluta, taamaattoq Hans Johan immikkut »isigisaavoq«, qujagisaaqaaq, pingaartumik ataatatsinnit, kisianni imaanngitsoq nukatsitaasoq. Perorsagaanitsinni tamatta assigiimmik pisussaaffiligaalluta peroriartorpugut, taamaattorli malunnartarpoq Aatsi immikkooruteqalaartartoq, tassa sapigaanermik. Aammami allamit atsiaagami qujagineqaqaluni. Uangalumi nukannguarigaluara assut asavara atinngua puigorsinnaannginnakku, tassami taamani inuummat nuannaarsimaqaanga, sunaaffa sivikitsuinnarmik akornatsinniinniartoq. Angerlarsimaffitsinni kuisippoq toqummallu naalagiuteriarlugu iliartorparput, aamma taamani anaanat ullorpassuit erninermik kingorna uninngasarput. Taamaattumik ilisinermi naalagiat pingasuinnaavugut ataata, uanga piniartorlu uagutsinnut atasorujussuaq, taakkuullutalu iliveqarfik ungaseqisoq ilivinngua ataatap taassumalu piniartup paarlakaajaallutik unermillugu iliveqarfiliaapparput. Aatsilu nukkama peqqissut siullersarimmassuk sapeqaara asaqalugulu, Kuutak oqaluttuarpoq, angajullersatut 1943-mi inunngortoq.

Naqinnernik ilisarinnissinnaannginneq

Hans Johan suliassaaleqinanilu sammisassaaleqinngilaq ilaqutariit paasimmassuk atuarsinnaanngitsoq. – Taamanikkut naqinnernik ilisarinnissinnaannginneq nunatsinni ilisimaneqanngilaq.

- Angerlarsimaffitsinni ilinniagassanik suliaqarsinnaannginnama anaanaga suliassaanik ikiortarpara assigiinngitsunillu assarsortarlunga: Cigaat puukuinik imaluunniit pappialamik qeratalaartumik qamutaasaliortarpunga, immuit panertut puukuinik umiatsiaasaliorneq, aamma allanut. Tingerlaaserlugit. Ukiukkut anaanaga oqartussanik amermik mersortoq ikiortarpara. Aaqqatit, kamiit erisaat kiisalu aalisarnermi aaqqatissat. Aqqaneq-marlunnik ukioqarlunga nukkama ilaata amermit qarlissai mersorlugit naammassivakka, Hans Johan oqaluttuarpoq.

Aammattaaq nerisassiullaqqissuuvoq. Meeraanerminni aamma nukappiaqqat nerisassiornissaq ilinniartarpaat. Aamma tassani anaana Karoline isumassarsisitsilluartarpoq:

- Angerlarsimajuaannangajattarama anaanaga iggasileraangat sanianit peertanngilanga. Oqaluttuuterusaartarpaanga una sooq taamatut iganerini. Meeraallungali aallaarsimaarnitsinni killut qimaqqatuppakka anaanaga ilagalugu qanoq iliorneri arajutsinaveersaarlugit. Iganinni qanoq ittunilluunniit atuakkersorneq ajorpunga, Hans Johan oqaluttuarpoq.

- Atuarsinnaannginnera pillugu kanngusutsinneqartarpunga kamaammiutigisartakkannik, eqqarsaannartarpungalu »qujanaq illit taamaattuunnginnavit«.

Inuusuttuaranngorluni Uummannami 1965-imi nuuffigisaminni sannavimmi sanertunngorpoq. Pequsiortulli piaartumik paasivaa sanasinnaalluartuusoq. Angutaa aggersarneqarpoq. Pequsiortup sannaviullu naalagaata noqqaaffigisimavaat Danmarkimut pequsiortutut snedkeritut piaartumik ilinniariartornissaa. Angutaatali itigartippai allassinnaananilu atuarsinnaanngimmat ilinniariartornissaa iluaqutaasinnaanngitsoq. Aalajangerneq Hans Johanimut uggornanngitsoq. Taarsiullugu pequsiortoq aamma illut inaarsarnerannik ikiortalerpaa.

Sinnattumi saqqummerfigineqarneq

Hans Johan 16-inik ukioqartoq Ilulissanut uterput ukioq ataaseq Uummannameereerlutik. Unnuit ilaanni Hans Johanimut puigunaatsumik pisoqarpoq inuuneranik allanngortitsilluinnartumik. Oqaluttuarpoq:

- Unnukkut innarama qiarujussuarpunga atuarsinnaannginnera allassinnaannginneralu aliasuutigalugit. Qiallungalu pisarnittut Ataatarpoorpunga. Sinilersimavunga. Sinnattulerpunga inummik qaqortuinnarnik takisuumik ulissimasoq, immaqa annoraava. Oqaluutilerpaanga: »Ornippakkit aliasuutit angingaartoq pillugu, illilli meeraaninniit unnuit tamaasa Ataatarpooq qinnutigisarpat, anaanat aperissavat tussiutini quppernermi Ataatarpooq sumiinnersoq. Ataatarpooq nalunnginnakku, tussiutiniittoq assilisassavat allallugu atuarniarsaralugulu. Inuunerpit ilaani ilikkakkatit iluaqutigalugit suliassaqartippakkit«. Erinitsajuillunga periarama atuarniarsariuarlungalu atuffarissariarama taamak ajoraluanngilaq. Inunnut ikittuinnarnut tamanna eqqaanikuuara. Taamanikkut anaanap aperinngilaangaluunniit sooq Ataatarpooq tussiutiniittoq ujarneriga. Oqaluttuareqqaarakku naaneq ajuleraluarpara, qujanermik sininni naapitara pilluarnartoq, Jiisusiutittarparalu. Sinnattornerminiit qaammatit marluk qaangiuttut tupinnartoq pivoq. Hans Johan atuarsinnaalerlunilu allassinnaalerpoq. Tassalumi pisussaq pivoq, Hans Johan inuusoqaluni ilagiinnut qinigassanngortinnissani toqqarpaa.

Inuusoqaluni ilagiinnut qinigaaneq

Eqqumiiginarsinnaanngilaq Hans Johan ilageeqanernermut soqutiginninnera inuusuttuaraaneraniilli aallartimmat. Angutaalu, Hans Lennert, ajoqiunerummat sapaatit tamaasa nalliuttunilu naalagiartarput. Hans Johan Ilulissani ilagiinnut qinigaavoq 22-nik ukioqarluni inuusunnerpaalluni, ilaasortaavorlu 1991-ip tungaanut. Ukiut marluk matuma siornatigut Ilulissani atuaasunngoqquneqarpoq ajoqiusoq illoqarfimmut allamut nuummat. Saqqummiussinikkut allamik pissarsiortoqaraluarpoq, saaffiginnittoqanngilarli Taamaalilluni Hans Johanip ilagiinni kristumiuusuni sulinera aallartippoq.

- Ilagiit sinniisaasa kissaatigaat naalagiarnerni atuaasartuunissara, inuusunnerpaagamagooq. Ajukkukkama itigartikkaluarpakka, naggataatigulli akuersivunga. Novembarimi 1989-imi atuaasutut aallartippunga, Hans Johan oqaluttuarpoq.

Pisullu tulleriiaaginnalerput. Ajoqitut sulinera tunngavigalugu ajoqissat ilinniarfianni ajoqissatut atualerpoq, februaarimilu 1991- imi ajoqinngortinneqarluni.

- Ajoqitut naammassigama piukkunneqarlungalu kajumissaarneqarnera tunngavigalugu ingerlaannartumik immikkut palasissanik atualersunut atuaqataalerpunga. Taamalu eqikkagaaqisumik teologi ilungersornartutut oqaatigineqarsinnaasumik atuarlunga palasinngortitaavunga novembarip ulluisa 22-anni 1992-imi.

Taamaalillunilu palasitut siullermik ivertinneqarpoq Qaanaap Palaseqarfiani januaarip aallaqqaataani 1993-imi. Tamaani aalajangersimasumik ukiuni marlunni palaseqarsimanngilaq. 1995-imi ilaquttanilu Uummannamut nuupput tamaani palasinngorami. Ukiut marluk qaangiummata kujammut nuupput, Qaqortup Palaseqarfiani palasinngorami.

Suut tamarmik pilersaarusiugassaapput

Qaqortumi palasiuvoq 2004-mi Avannaata Provsteqarfiani provstinngornissami tungaanut. Ukiunilu qulini provstitut sulivoq 2014- imi oktobarip naanerani 65-inik ukioqarluni soraarninngornissami tungaanut. Qaanaaq provsteqarfimmut inatsisitigut ilanngutitinneqarmat Hans Johanip najugaqarfiit 30-t sinnerlugit, nunaqarfiit illoqarfiillu, pedelliniit eqqiaasunut, ajoqinut il.il. akisussaaffigai. Avannaani illoqarfinni nunaqarfinnilu angalajuartarpoq, aammattaaq piffissap ilaatigut illoqarfinni palaseqanngiffiusuni provstitut akisussaaffeqarfigisaminut.

- Suut tamarmik pilersaarusiugassaapput. Illoqarfinni palaseqanngitsuni nukiit piffissarlu sivisooq atorlugit apersortitsinerit aamma katititsinerit ataatsikkut ingerlanneqannginniassammata sukumiisumik pilersaarusiugassaapput. Katititsinissat qaqugu pinissaat isumaqatiginninniutigineqartarput, sumi ingerlanneqassava, palasi tamatumunnga piffissaqarpa. Qujanartumik uagut palasit tamatsinnut ajunnginnerpaamik angusaqartoqarnissaa eqqarsaatigalugu suleqatigiilluartaratta oqaloqatigiilluarsinnaasarlutalu. Ilaannikkullu kisima Ilulissani aamma palasiusarpunga napparsimasoqaraangat, Hans Johan oqaluttuarpoq.

- Palasitut sulininni naalungiarsunnguanik inortunik kuisineq assoroornartarpoq nalunagu toqup killinganiittut. Qujanartumilli ilaat inuuginnartarput, marlulli kuiseqqammiinnarlugit anerningerput. Soorlumi kuisinnissartik utaqqiinnarsimagaat. Aamma inunnguanik imaatigut ajunaarsimasunik arlalinnik ilisineq puigugassaanngitsunut ilaavoq, illoqarfiit ilaanni misigisara.

- Qujanarli sulininni nukissaqartitaajuarama, misigisimattuinnartarpara oqaaseq nalilersugassaanngitsoq nukissamik sulininni pajuttuartoq, tassaasoq oqaaserisimasaminik eqquutitsitsiuartoq: »Uangami ilaginanga saperluinnarpusi«. Taamaattumik naalagiartitsilernerit tamaasa oqaluffimmilu sulinialerninni suni tamani qinoqqaarnissara pinngitsoorsinnaanngilara, Hans Johan oqaluttuarpoq.

Soraarninngorneq suliassaaleqiffiunngitsoq

Hans Johanip soraarninngornini qaammatini marlussinni nuannisinnialeruttoraa biskopip sianerfigaa Ilulissani palasitut sulileqqinnissani soqutigineraa paasiniarlugu. Soqutiginninneraramilu biskopip oqarfigaa: »Qaami, qulinut suliartorniarit!« Tassa ulloq taannarpiaq. Nuummi Ilimmarfimmi palasinngorniartut atuartinnissaat isumaqatigiissuteqarfigereersimagamiuk ullualunni atuarteqqaariarlugit Ilulissanut uterpoq. Decembarip aallaqqaataani 2014-imi sulileqqippoq. Ukiut sisamat taamatut palasioreerluni aggustip aallaqqaataani 2018-imi nuliilu Inger Danmarkimut nuupput. Maanna Næstvedip eqqaani Herlufmaglemi namminneq illoqarlutik najugaqartuupput.

- Assigiinngitsorpassuarnik suliaqarpunga, sammisassaaleqinngilanga. Mathias Storchip atuakkiaa »Naammassivoq« allaasitaamut allaqqinnera siullermik ingerlappara. Erngutaa Kristian Storch akuersisillugu soorunami. Illutsinni quinnguaqarpunga oqorsakkamik, taanna sannavittut atorpara. Assassornermut piginnaaneqalaariarama suliarpassuaqarpunga. Tassa qisunnit suliat oqaluffiit marluk sivisunermik palasitut suliffigisimasakka Ilulissaniittut nuannaralugit sanavakka, tassa Naalakkatta Illua kiisalu Zionip Oqaluffia iluanni pisatanngui ilanngullugit.

- Saanernik tuukkat qanorluunniit ittut sanasarpakka alutornaqutsilaarlugit. Atuakkamik najoqqutaqarlunga kingulliit sanaakka tassa Avanersuarmiit Tunu ilanngullugu tuukkat sananeqartarsimasut, ilaatigut takussaannginnerusimasorinartut. Arferit siusinnerusukkut aamma sanavakka qisuup qalipaataa allanngortinnagu, Hans Johan eqqumiitsuliortarnerminik oqaluttuarpoq.

Inuusuttuunerani Hotel Hvide Falkip piginnittuata Knud Rasmussenip qisummik qiperugai arlalissuit pisiarai, nunani allani hoteliutimini assiliassaagooq. Qamuteeraliortarpoq saanertarissaartunik pingasunik qimmilertarlugit. Nunatsinnut arferit takkuttartut uumasuusullu tamaasa aamma sanaqqusai sanavakka arlaqartullu Rasmussenip pisiaraattaaq. Saanermit qiperukkat mikisut qiperuummik atorani sanasarpaattaaq. Aamma ukkusissamik pissaqaraangami taassuminnga eqqumiitsuliortarpoq.

Ukiorpassuarni pujortarnerup kinguneri

Ukiut marlussuit Danmarkimut nuunnginnerminni Hans Johanip peqqissutsimigut ajornartorsiuteqalaartalerpoq. Akuttunngitsumik nuffersoortalerpoq, ukiumut pingasoriarluni sisamariarluniluuniit. Soorlu nalinginnaasunngorlunilusooq, oqarneratuut. Ullormut cigarettit 30-40-t pujortartarpai, ingammik ulapileraangami.

- Qamillugulu ikilluguloortarlunga. Danmarkimut nuussimalerlunga pingasoriarlunga akuttunngitsumik nuffersoortaqattaarpunga. Puakka misissorluarneqarput iluaqusersorneqaqalungalu. Kingornagut nakorsarisama aggersarpaanga, misissoqqereerlunga oqarpoq: »Hr. Lennert, puatit napparsimapput, maanngaanniit aniguit pujortarunnaarsimassaatit«. Oqaasiisa iluga tamaat aqqusaartutut ippaat, isummakkut imminut oqarfigaanga: Aap, paasivara pisinnaasara tamaat pujortarunnaarnissara akueriniartariaqarpara. Taava nuliama nakorsaq oqarfigaa: »Qanorluunniit iliuuseqarfigigaluarussiuk pujortarunnaarnavianngilaq«.

Nakorsarli iisartakkanik iluaqutissaateqarnerarpoq qaammat naallugu iisartagassai, tullii aamma taamak sivisutigisumik. Akueraa.

- Ulluni tulliuttuni pujortarusunneq sakkortooq takkuttaraluarpoq, ajugaanngilarli. Ullualuit qaangiummata pujortarusunneq qaangiuppoq. Nukik ersinngitsoq ilagisannguannik ajornanngippat peqqillunga peqatiginnikkusunnera ajugaavoq. Aammattaaq 2013-imili imigassartorunnaarpunga, naak tamanna ajornartorsiutiginngikkaluarlugu. Inuuneq pilluarnaq, asanaq, tunissutisiaq atukkiussaq nalissaqanngitsoq, Hans Johan Lennert naggasiivoq. Cigareti kingulleq 2018-imi qamippaa, ukiuni 50-it sinneqartuni pujortartareerluni. Puaalugooq peqqissinerupput.