Skip to main content

Naalakkersuisut siulersuisunut tunngatillugit ammanerusumik ingerlatsisoqartarnissaanik sulissuteqartut

Transparency International Greenlandimit piumasarineqarpoq, Namminersorlutik Oqartussat aktiaatileqatigiiffiutaanni siulittaasunik siulersuisunilu ilaasortanik taarsiinermut atatillugu ammanerusumik ingerlatsisoqartarnissaa.

Qulimiguulimmik assartuisarneq annikillisinneqartoq: Aallarnerit tamaasa ilaasut pingasut

Uummannap nunaqarfiisalu akornanni qulimiguulimmik angallassisarneq sapaatip-akunneranut ataasiaannarluni pisalissaaq. Ilaasut ikippallaartarnerat pissutigalugu taamatut allannguisoqarsimasoq, Naalakkersuisut ilisimatitsipput.

Aasianni initaarnissamut utaqqisut amerlisimasut

2022-mi qaammatit pingasut siullerni naatsorsuereernerup kingorna maannamut INI A/S-imi inissiamik attartortunngornissamut utaqqisut 70-inik amerleriarsimapput. Aasianni innissiamik attartortussatut utaqqisut maanna 204-pput.

Taartaasut peqqinnissaqarfimmut akisusut

Peqqinnissaqarfik piffissami sivikitsumi taartaasutut atorfeqartitsisarnermut ukioq manna ukiup siulianut sanilliullugu 8 milliuunit koruuninik amerlanerusunik atuisimavoq. Peqqinnissaqarfiup iluani nutserisoqarnissamik piumasaqartarneq aamma annertunerulersimavoq.

Angallasseriaatsimi unammillernartut

– Marloqiusamik toqqammaveqarluni angallasseriaaseq atuutilerseqqissanerissapput maanna misissussavarput, Ineqarnermut Angallannermullu Naalakkersuisoq, Erik Jensen (Siumut), oqarpoq.

Matut matoqqasut tunuanni erngup nukinganik nukissiorneq

Nutaamik siunnersuuteqarnikkut erngup nukinganik nukissiorfiliassatut pilersaarutit allagaatinik takunnissinnaanermut malittarisassanut ilaatinneqanngillat.

Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Sermersuumi periuserineqartoq sunniuteqartorujussuusoq

Inatsisileritooq Kalaallit Nunaanni kommuninik Nakkutilliisoqarfimmik atuakkami nutaami isornartorsiuivoq.

Politikkerit Kangerlussuarmut atatillugu akiligassarujussuarmut ikiorserneqarnissamik neriuuteqartut

Siumumit Illersornissaqarfimmit immaqalu USA-mit Kangerlussuarmi inuinnarnik silaannakkut angallassisarnermi akiligassat ilaannik akiliisoqartarnissaa eqqarsaatigalugu Illersornissaqarfimmik maanna isumaqatiginninniarneq isumalluarfigineqarpoq.

Nuummi politikerinut inissiat 24-t akisoorujussuussasut

Suliniut Tuulliit 90 ½ millioner koruuninik akeqassaaq – kvadratmeterimut 42.073 koruuninik akeqassaaq.

Partii akileraartarnermut siunnersuut pillugu: Siunnersuut ernumanarluinnarpoq

Naalakkersuisunit oqaatigineqarpoq, inatsisimmi amigaateqartoqartoq inatsisissatut siunnersuut nutaaq aqqutigalugu aaqqiiffigineqartussamik, illuatungiliuttutulli partiinit marluusunit Demokraatinit Naleqqamillu akerlianik isumaqarput, siunnersuut Nunatsinni suliffeqarfinni kinguaariit nikittarnerannut ajornartorsiutaalersinnaasoq.

Karl Tobiassen KNAPK-mit isornartorsiut pillugu: Oqaatsit atorneqartut kinguneqartussamik oqaloqatigiinnissamut tunngaviliinngillat

KNAPK-mit 2023-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuut isornartorsiorneqangaatsiarpoq. Aamma aalisarnermut piniarnermullu naalakkersuisoq Karl Tobiassen immikkut isornartorsiorneqarpoq. Karl Tobiassenip oqaatsit atorneqartut pakatsissutigai iluamillu oqaluttoqarnissaanik piumasaqarluni.

Meeqqat atuarfiini ineriartortitsinissaq pillugu oqaloqatiginnittalernissaq politikerip kissaatigaa

Danskit meeqqat atuarfiisa ineriartortinnissaanut nutaamik periusissiorniarnerat Aqqa Samuelsenip isumassarsiorfigaa. Danskimmi meeqqat atuarfiini pitsaassutsimut nalunaarusiat atorunnaarlugit atuarfinni pisortat ineriartortitsinissaq pillugu oqaloqatigineqartalissapput.