Skip to main content

Naaja SIK-mut: Ineqarneq akeqarpoq

INI A/S-ip inaataannik attartortut 2.887-ingajalluinnaat 2022-mi januaarup aallaqqaataani ineqarnermut akiliutit qaffanneqarpata eqqugaasussaapput. SIK-mi siulittaasoq aningaasarsiat qaffaataat akillu qaffaataat imminnut ataqatigiinnginnerarlugit Naalakkersuisunut avoqqaarinnissimavoq. Naaja Nathanielsenip erseqqissaassutigaa, Naalakkersuisut innuttaasut ullumimut naleqquttunik ineqartinneqarnissaat sulissutigigaat.

Múte KNI-mi aqutsisunut avoqqaarinnittoq

KNI A/S-imi aqutsisut KNI-mi naatsorsuutit pitsaanerusutut isikkoqalersinniarlugit, uninngasuutit nalinginik piaaraluni annertusaasarsimasutut unnerluussisimaneq arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumit misissuisoqarnissaa anguniarlugu politikkikkut tatineqarsimanermik oqaaseqartoqarsimanera ilumuunnginnerarpaat. Taamatulli oqaaseqartoqarsimanera Naalakkersuisut Siulittaasuata Múte B. Egedep akerlilerpaa.

Siumup Inatsisartuisa KNAPK aquttussanngorpaat

Aalisartut piniartullu kattuffianni KNAPK-mi ukiuni arfineq pingasuni kingullerni siulittaasoq tapersersorneqarluartoq, Henrik Sandgreen siulittaasutut ingerlaqqissanngitsoq aalajangiunneqarpoq, paarlattuanik Siumut sinnerlugu Inatsisartuni ilaasortap Kim Kielsen (S)-ip sulinngiffeqarnerani sinniisussatut Inatsisartuni ilaasortaq Nikkulaat Jeremiassen siulittaasussamittut qinerpaat.

Sermersooq: Sulisuusimasut politiinut tunniunneqartut

Kommuneqarfik Sermersuup sulisorisimasatik pisiortorfigisimasatillu politiinut sisamanngornermi tunniuppaat. Aningaasanik peqquserluuteqarsimasutut pasineqarput.

Olsen erseqqissaassuteqartoq: Sakkutuunngorniarnissamut misilitsinerit tapiiffigineqassanngillat

Sakkutuunngorniarnissamut misilitsinnerit danskit akisussaaffigigaat, naalakkersuisup oqaatigaa.

Hardenberg KNI-mi siulittaasunngortoq

Svend Hardenberg Namminersorlutik Oqartussat ingerlatseqatigiiffiutaanni KNI A/S-imi kusanaatsuliorfiusimaqisumi, Lars Borris Pedersen tunuarniarluni aalajangermat siulittaasunngorpoq.

Isumalluuteqarnani kiffaanngissuseqarneq

Danmarkip avissaarnerup kingorna Kalaallit Nunaannut aningaasaqarnikkut ikiuunnissaa naatsorsuutigineqarsinnaanngilluinnarpoq. – Namminiilivinnissap Kaasarip Atisartaavisut pissuseqalinnginnissaa pingaaruteqarpoq, politikeri saqqummiunneqartumut oqarpoq.

Attaveqartarnermut ataatsimiititaliaq nutaaq aqqutigalugu Savalimmiut Nunarpullu paasissutissanik allanut oqaatigeqqusaanngitsunik pissarsisinnaalissapput

Savalimmiut, Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni naalakkersuinikkut attaveqartarnermut ataatsimiititaliamik pilersitsisoqarmat, sillimaniarnermut politikki pineqartillugu Savalimmiut eqqaani susoqarnersoq Savalimmiormiunit pitsaanerusumik paasisaqarsinnaalissapput. Lagmandi taamatut oqarpoq.

Enoksen pissuserissaarnissamik piumasaqartoq: Issussuit eqqaaneqaqqissanngillat

Kinguaassiuutinik eqqartuineq aningaasanut inatsisissaq pillugu isumaqatigiinniarnernut immaqa ilaasussaanngilaq, kisianni oqallinneq sivisooq sakkortunerpaaffissaminiilermat politikerit tunuarsimaarsinnaasimagunanngillat.

EU Kalaallit Nunaannut 1,7 milliarder koruuninik tapiissuteqartoq

Nunat EU-mi ilaasortaasut 2021-miit 2027-mut 1,7 milliarder koruuninik Kalaalit Nunaannut tapiissuteqarsimapput. Anigaasat ilaatigut ilinniartitaanermut mingutsitsinngittumillu nukissiuuteqarnermik ingerlaqartunut atorneqassasut naatsorsuutigineqarpoq.

Avatangiisinik illersuisartoq Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffianni siulittaasunngortoq

Pipaluk Lynge-Rasmussen Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffianni, Kalaallit Nunaata, Islandip Savalimmiullu politikkikkut suleqatigiiffianni siulittaasunngorpoq.

Inatsisartut erngup nukinganik nukissiorfissaq milliardinik nalilik uranimullu inerteqquteqarnissaq oqaluuserissavaat

Erngup nukinganik nukissiorfissap 3,1 milliarder koruunit sinnerlugit nalillip pilersinneqarnissaa kiisalu uranimik piiaasoqarnissaanut inerteqquteqarnissa pillugit inatsisissatut siunnersuutit Inatsisartuni marlunngornermi suliarineqassapput.