Skip to main content

Avannaa inunnut innarluutilinnut politikkimik nutaamik tusarniuteqarpoq

NCD-p kinguneri: Sermersooq amigartooruteqarujussuarpoq
Kuupik Kleist er ny formand for Nuuk Imeq

Nuuk Imeq annertuumik millioninik sinneqartooruteqarpoq

Nunarput sinniisumik NATO-mut Bruxellesimut aallartitsivoq

Broberg Løkkep ernumassuteqarneranut: Peqqusersiornerujussuaq

Periarfissaq nutaaq: Nakorsat immikkut ilisimasalittut ilinniarnertik tamaat Nuummi ingerlassinnaanngorpat

Sipineq+: Siulersuisut siulliit inissipput

Illersuisoq aamma PPK: Utoqqaat pillugit periusissiaq sulisussaaleqinermut aaqqiissutissanik imaqanngilaq

Utoqqaat illersuisuat aamma Peqqinnissaq pillugu Kattuffiit PPK utoqqarnut suliassaqarfimmi maanna sulisussaaleqineq ilungersunartoq pillugu ernumassuteqarput, peqqinnissaqarfimmilu sulisut amerlasuut ukiut tallimat ingerlaneranni suliunnaartussallutik.

Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: ”Twice Colonized” filmilianik pikialaartitsinermi ammaasuuvoq

Issittumi ilaatigut Kalaallit Nunaata Danmarkillu attaveqaqatigiinneranni nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffii piviusulersaarummi sammineqarput.

Sulisussaaleqineq: Kommuni akissarsiat 70-t procentimik qaffassallugit isumaqatigiissuteqartoq

Avannaata Kommunia sulisuminut SIK aqqutigalugu akissarsiaqartunut isumaqatigiissusiorpoq, ingerlatsinermilu sulisuusut akunnermusiaqartut akunnermut 103 korunimik akissarsiaqartut akunnermut 175 koruunimik akissarsiaqartinneqalissapput.

Siunnersuut suliarineqartoq: Ilulissat Kangia UNESCO-p nunarsuarmioqatigiinnut kingornutassaannit peerneqassava?

Ilulissat Kangiata UNESCO-mi nunarsuarmioqatigiinnut kingornussassatut allattorsimaffianit peerneqarluni, sanaartorfinngornissaa ingerlatsiviup mianersuuteqquaa. Naaperiutitut siunnersuutigineqarpoq kingornutassatut killigititamut sillimmataasoq millilerneqassasoq.

Løkke aamma Høegh-Dam naggueqatigiit inuit nalunaarsuiviat pillugu oqallittut

Naggueqatigiit inuit pillugit nalunaarsuiffeqalernissaanut siunnersuummut Lars Løkke Rasmussen nangaassuteqarpoq, taanna Folketingimi oqallittoqarnerani Aki-Matilda Høegh-Damimut taama oqarpoq.

KNAPK qilalukkat qaqortat nassiunneqartarnerisa unitsikkallarneqarnerannut avoqqaarinnippoq

KNAPK aalajangiisuussagaluarpat, ingerlaannartumik qilalukkap qaqortap neqaanik 5 kiilu tikillugu Danmarkimi ilaquttanut ikinngutinullu nassiussisoqarnissaa periarfissaassagaluarpoq.

Naliliisoq: Qulleq ataannassappat politikkikkut sullarissoqartariaqarpoq

Partiit nutaat qinersisartunit qinerneqarluartuassagunik sullarinneq uteriinnerlu pisariaqartinneqarput. Politikkikkut anguniagaq namminiilivinnissaq naalagaaffinngornissarlu nutaajunngilaq, politikkikkut naliliisoq oqarpoq.

Savalimmiut Nunarpullu attaveqaatit pingaarutillit misissorneqartarnerannik atuutilersitsisariaqarput

Savalimmiut Kalaallit Nunaallu attaveqaatinut pingaarutilinnut aningaasaliisarnernut misissuisarnissamik inatsimmik akuersissuteqapallattariaqarput. Michael Aastrup Jensen (V), Nunanut allanut politikkikkut aalajangiisartuni siulittaasoq, taama oqarpoq.

Utoqqalinersiallit amerlanerulernerannit tatineqarneq annertusissasoq

Utoqqalinersiaqalersartut amerleriarujussuartussanngorput, sulisussameertoqarlunilu: - Ataatsimiititaliarsuit, periusissiat iliuusissatullu pilersaarusiat naammassineqanngitsut utoqqatsissutigineqarsinnaanngillat. Politikerit piviusunut anillakaattariaqarput, oqaatigineqarpoq.

Politikkikkut parti nutaaq: Nalaagaaffinngornissaq anguniagaavoq

Kommunini nunatsinnilu politikkimik suliaqarnermik misilittagaqartoq, Henrik Fleischer, allanik suleqateqarluni partiimik nutaamik pilersitsiniarpoq, anguniarlugu nunatta naalagaaffinngornissaa. Alloriarneq tulliussaaq immikkoortortanik pilersitsiortornissaq.

Aki-Matilda: Issittumi naalagaaffiup aallartitaa nunatsinneersuusariaqarpoq

Folketingimi ilaasortaq Aki-Matilda Høegh-Dam (S) isumaqarpoq issittumi naalagaaffiup aallartitaa kalaallimit akisussaaffigineqartariaqartoq, suliassarlu Kalaallit Nunaata tigummisariaqaraa. Aaja Chemnitzip (IA) tamanna aamma apeqqutigaa, USA-mimi issittumi aallartitaasoq Alakasmeersuunissaa innersuussutigineqarnikuummat.

Isumaginninnermut ministeri: Iliuutsigut naammagisimaanngilakka

Danmarkimi angajoqqaat piginnaasaannik misissueriaaseq oqaatsitigut kulturikkullu Kalaallit Nunaannut tulluussarneqassasoq qallunaat naalakkersuisuisa aalajangiuppaat. Kommunit suliaat isumaginninnermut ministerip naammagisimaanngilai, misissueriaaserli ukiut arlallit qaangiuppata piareernissaanut maanna atorneqartoq ingerlaannassanersoq isummerfigerusunnagu.
AG Nutaaq Atuaruk
  • Naleqqap avissaarnissaq ulapputigaa
    2030 tikitsinnagu innuttaasunik taasititsisoqassaaq
  • Ministeri Nuummut nalunaaruteqarpoq
    Issittoq pillugu periusissaq nukinginnarpoq
  • Ukiut qulit pisoqarfioqisut
    Suliniuteqarusuttunut angusarujussuaq

SENESTE NYHEDER