Pisortaq nutaaq: Royal Greenland ingerlalluarpat, Kalaallit Nunaat ingerlalluassaaq

Royal Greenlandip pisortartaava Susanne Arfeldt Rajamand ilaqutariit juullikkunni poorskimilu Skanderborgimi nereqatigiittarneranni Royal Greenlandip nioqqutissaataanik neriffiusartumi peroriartorpoq. Tamannali kisiat pillugu tikissanngilaq, taanna Kalaallit Nunaanni suliffeqarfiit annersaanni pisortanngussaaq.

- Royal Greenlandip nioqqutissaataanik nerisaqarlunga peroriartornerma saniatigut suliffeqarfik pisinnaasarpassuaqartumut tikissaanga. Royal Greenland suliffeqarfik ingerlalluartuuvoq, pitsaasunik tunisassiaqartoq, inuiaqatigiinnilu piujuartitsinermik tunngaveqartumik oqallinnermi pingaaruteqaleriartuinnartoq, taanna oqarpoq, nangillunilu:

- Uannut isumalerujussuuvoq, suliffeqarfiillu sorliit suliffigissallugit toqqarnissaannut tunngatillugu pingaaruteqartuarpoq.

Suliffeqarfiinnaanani nuna tamakkerlugu pingaarutilik

Taassuma suliffigisimasaata maanilu suliffigiligassami akornanni assigiissuterpassuaqartoq, pisortap oqaatigaa.

- Fonterrami suliffeqarfik kisiat akisussaaffeqarfiginngilara, nuna tamakkerlugu akisussaaqataaffigaara. Akisussaaffik allaanerujussuusarpoq, tamannalu suliaqarfigalugu inuttut soqutiginartippara. Ullut tamaasa makikkaanni sapinngisaq tamaat sulisariaqarpoq.

Asiamit misilittakkani atorniaraa

Fonterrap New Zealandimi avammut tunisat tamarmiusut 40 procentii suliarai, Royal Greenlandilu assigalugu nunap avammut niuernerata tamakkiisup annersaanik nammataqartuuvoq.

- Pitsaasumik niuernissaq pingaaruteqarpoq, tassami Royal Greenland ingerlalluarpat, taava Kalaallit Nunaat ingerlalluassaaq, tamannalu suliassatsinni pingaarnersaavoq.

Susanne Arfelt Rajamand ukiuni 15-ini Asiami niuerfimmi misilittagaqarpoq, taannalu Royal Greenlandip ineriartortitsinissamut periusissaanut ilaavoq.

- Asiami iliuuseqarnerusinnaanerluta iliuuseqarsinnaanissara neriuutigaara, peqassappallu qanoq iliortoqarsinnaanissaa. Kina-mi iliuuseqartoqarnerunissaami periusissamut ilaavoq. Misilittakkannik suliap nanginnissaanut qanoq imaluunniit allatut eqqarsartoqarsinnaaneranik tapertaasinnaanissara nalunanngilaq.

Annertuumik allannguisoqassanngilaq

Pisortanngortup suliffeqarfimmi ingerlalluartut allanngorterniarnagit oqaatigaa.

- Suliffeqarfinni allannguisussatut imaluunniit allatut iliuuseqartussatut atorfinitsinneqarajuttarpunga, kisianni Mikael Thinghuus aamma aqutsisut sinneri ukiuni kingullerni suliaat pitsaalluinnartuusut qularnanngilaq. Taamaammat periusissap attanneqarnissaa, tamakkulu qanoq pitsaanerusumik ingerlateqqinneqarsinnaaneri aamma aqqutaani naleqqussagassaqarnersoq apeqqutaassaaq.

Qaammatini arfinilinni siullerni pisortaq Nuummi uini meeqqatillu pingasut najugaqassapput, tassanilu Royal Greenlandimi ilinniartinneqassaaq.

- Sulisut ullormi siullermit ilinniassavakka, tamannalu qilanaareqaara. Inuttut kinaaninnik tusagaqalaarnissamut periarfissaqassapput, uangalu taakku pillugit tusagaqassaanga. Nuna tamakkerlugu tunisassiorfinnut tamanut angalallunga piffissaq annertooq atussavara, kiisalu nioqqutissatta sumut pisarnerat takuniarlugu pisisartunut pulaassaanga.

Pisortallu pingaarnertut piginnaasaasa ilagaat suliffeqarfinni piukkunnartunik piginnaasanik piorsaaneq, sulisunillu ineriartortitsineq.

- Piukkunnaatilinnik ineriartortitsineq siornatigut suliffigisanni annertuumik suliarisarpara, sulisunillu atorfimminni pitsaanerpaanissaannut ikiorsiinissamut sakkussaqarluarpunga.