Pisortaq nutaaq aqutsilersoq

Martin la Cour-Andersen juunip aallaqqaataanili Issittumi Sakkutooqarfimmi pisortanngortinneqarpoq, sisamanngormallu illersornissaqarfimmi pisortamit pisortatigoortumik aqutsisunngortinneqarluni.

Ilaatigut internet aqqutigalugu ilassinninnermi pisortanngortitsisoqarpoq.

Issittup Sakkutooqarfiani pisortanngorlaaq nunani tamalaani suliaqartarnermik misilittagaqarluartuuvoq, ilaatigut piffissami kingullermi Washingtonimi 2018-imili najugaqarfigisimasamini forsvarsattachéusimalluni.

Lodonimi, Bruxellesimi Madridimilu sulisimavoq kiisalu NATO-mi EU-llu sakkutooqarfiini Danmark sinnerlugu illersornissamut siunnersortaasimalluni.

Suliat pitsaanerpaamik ingerlateqqinneqarnissaat pingaarnerpaasoq

Maannalu Kalaallit Nunaat Savalimmiullu qitiutillugit suliaqartoqartussanngortoq, taanna Sermitsiaq:Ag-mut oqarpoq:

- Soorunami suliat maanna ingerlanneqartut pitsaanerpaamik ingerlateqqinneqarnissaat suliassaraara. Allannguinernik takusaqassanngilatit - sakkutuut tunngaviusumik suliassaat arlallit suliassarpassuit allat saniatigut isumagisarpavut.

- Suliassat allat Kalaallit Nunaanni Savalimmiunilu isumagisarpavut, soorlu peqqissutsip, aalisarnermik nakkutilliinerup aamma ujaasillunilu annaassiniarnerup iluini ikiuuttarluta, Martin la Cour-Andersen oqarpoq.

Nunanit tamalaanit ukkatarineqarluarneq

Sakkutuutut inuinnartullu suliassat ingerlateqqinneqarnissaat pineqaraluartoq, pisortanngortup nutaap nunani tamalaani suliaqartarsimanermini misilittakkani pisariaqartissagunarpai.

Tamatumunnga pissutaavoq nunarsuarmi naalagaaffiit pissaanilissuit Issittumut atatillugu soqutiginnikkaluttuinarnerat:

- Issittumi Sakkutooqarfik Kalaallit Nunaata Savalimmiullu eqqaanni nunanilu taakkunani ilisimasaqartunik sulisoqarpoq - ilisimasat taakku ulluinnarni sulininni atorluarniarpakka.

- Aamma Issittumi politikkikkut sakkutooqarnikkulu ineriartortoqarpoq, tassani Issittumi Sakkutooqarfik qitiusutut soorunami suliassaqarpoq, Martin la Cour-Andersen oqaluttuarpoq.

Kontreadmirali Issittumi Sakkutooqarfiup suliassaqarnerulerfiani sulilerpoq, Folketingimimi februaarip qaammataani isumaqatigiissutigineqarpoq, Illersornissaqarfiup Kalaallit Nunaanni Savalimmiunilu suliaqartarnera 1,5 milliarder koruunit nalingannut nukittorsarneqassasoq.

Piginnaasanik annertusaaniarneq nukittorsaassasoq

Piginnaasanik annertusaaniarneq piffissami kingullermi politikkikkut oqallisigineqarsimavoq, annetusaaniarnermi dronit atorlugit nakkutilliisoqartarnissaa Kalaallillu Nunaanni illersornissamut ilinniartitsisoqarnissaa ilaatigut pineqarmata. Pineqartummi Naalakkersuisut sakkulersortoqannginnissaanik anguniagaqarnerannut naapertuutinngimmata.

Martin la Cour-Andersenip erseqqissaatigaa, piginnaasanik annertusaaniarneq pillugu politikkikkut oqallittoqarneranut akulerunniarnani. suliassalli naammassineqarnissaanut piareersimanerarpoq, oqaatigerusunnerarpaalu piginnaasanik annertusaaniarneq imaqartoq nammineq isummani malillugu naalagaaffeqatigiinnut iluaqutaasussanik:

- Isumaqatigiissummi pissutsit arlallit naalagaaffeqatigiinnut tamanut iluaqutaalluartussatut isigaakka, isumaqatigiissummi pineqatut ataasiakkaat eqqaanngikkaluarlugit tamanna piginnaasanik annertusaasussatut isigaara, isumaqarlungalu pineqartut naalagaaffeqatigiit pisariaqartikkaatDer er en række kapaciteter i pakken, som jeg klart ser som en fordel for hele rigsfællesskabet, uden at jeg vil udpege enkelte kapaciteter i pakken, men jeg ser den samlede pakke, som en klar styrkelse af de kapacitet, som jeg mener, rigsfællesskabet har brug for, Martin la Cour-Andersen oqarpoq.

Martin la Cour-Andersen Issittumi Sakkutooqarfiup Nuummi qullersaqarfiani sulissaaq, sisamanngormallu pisortanngortitsineq Issittumi Sakkutooqarfip immikkoortortaanit tamanit - aamma Savalimmiuniit internetsikkut malinnaaffigineqarsinnaasimavoq.