Piniariartarfiit UNESCO-p allattorsimaffianut ilanngutsinneqassapput

Kalaallit Nunaata ilisimaneqarnera annertuseriartorujussuuvoq, pingaartumillu takornariaqarnermik ingerlatsineq siuariartorujussuuvoq, 2004-mi Ilulissat Kangerluat FN-ip ingerlatsiviata UNESCO-p nunarsuarmiunut kingornussanut allattorsimaffianut ilanngunneqarmat. Tassami takornariarpassuit feeriranerminni sumunngornissaminnut toqqaagaangamik nunarsuarmiunut kingornussanngortitat ujartortarpaat. Takornarianullu ussassaarutivut amerlisinnaapput. Nunatsinni pinngortitami sumiiffiit pingasut allattorsimaffimmut pilerigineqartumut ilanngutsinniarneqalerput.

Taakkua tassaapput Kujataani qallunaatsiaat illukui naasorissaasoqarfigisimasaallu, kiisalu kalaalllit piniariartarfii Aasivissuit aamma Arnangarnup Qoorua, siusinnerusukkut sammineqarsimasut maannali sammeqqinneqalersimasut.

Tamanna qanittukkut eqqaaneqarpoq Sønderjyllandimi Crhstiansfeld – qatanngutigiinniat illoqarfiat – aamma sjællandip avannaani nuna parforcejagtimik taaneqartartoq nunarsuarmiunut kingornussassanngortinneqarmata.

Kalaallit Nunaanni Arnangarnup Qoorua Aasivissuillu piniagassaqarfigissaartut ilagisimavaat, inuit ukiuni tusintilikkaani piniariartarfigisimasaat. Aammattaarli ukkusissanik arferillu soqqaannik, aalisaatini atorneqarsinnaasunik niueqatigiittoqartarsimavoq, arfanniallu europamiut tamanna nalusimanngilaat. Kultureqarfik oqaluttuarisaanermi pingaarutilerujussuusimasoq.

– Uumasorpassuaqarnera pissutigalugu inuppassuit aasakkut nunap timaani kangerlunni tuttunniartarput. Kangisinnerusortaaniittut Aasivissuit Eqalummiullu asimi nunaqarfigineqartartut ilisimaneqartut annersaasa ilagaat, Pauline Kleinschmidt Knudsen, Nunatta Katersugaasivianeersoq, Kulturstyrelsip nittartagaani allaaserisami, nunarsuarmiunut kingornussassat, allappoq nangillunilu:

– Aasivissuarni inussuliarpassuaqarpoq aallaaffissanillu ujaqqanik toqqorfiliarpassuaqarluni, aavarnermi atorneqartartunik. Nunaqarfik piniartarfiillu nunami qaqqat akornanniipput ”amitsumi”, tuttut timaanit sinerissamut ingerlaarnerminni aqqusaartariaqagaanni.

Eqalummiut Angujaartorfiup Nunaaniippoq, taannalu sinerissap ilarujussuaneersunit aavariarfigineqartarsimavoq. Ukiuni kingullerni itsarnisarsiuut misissuinerisa takutissimavaat tamanna piniarfiulluartarsimasoq – pingaartumik Kalaallit Nunaanni tatsit takinersaata Tasersiap eqqaanni Sermersuup eqqanngua.

Kalaallit Nunaanni silap pissusia immikkut ittoq pissutigalugu piniartarnermit takussutissat attatiinnarneqarsimapput. Taamaattumik nunap timaani annertoorujussuarmi piniarnermit takussutissaqarluarpoq.

– Ilaatigut ujaqqat tupeqarfikuneersut, neqinut ujaqqanik peqqumaasiviliat, ilerrit, inussuit, ujaqqanik toqqorfiliat, inussuillu tulleriiaarlugit inissititikkat.

Tamassuma immikkoorutigilluinnartuuvaa nunat kultureqarfiusimasut akornusersorneqanngitsut, takuneqar sinnaalluni Inuit qanoq isillutik nunap sananeqaataa aavarnerminni atorluartarsimagaat. Timimut takussutissat sinnerussimasut piniarnermut aammalu piniartut nunamik atuinerannik maanna ilisimasanut ilanngukkaanni periarfissarissaarpoq Inuit qanga maannalu piniariaasiisa misissornissaannut.

Tamatumani aamma misissorneqarsinnaapput inuit nunaqarfimminnik, piniarnermi atortuminnik, nunami piniariartarfimminnik nunap suatungaanut imminnullu sanilliullutik inissiisarsimanerat, Pauline Kleinschmidt Knudsen allappoq.

Allaat ujaqqanik sakkoqarallarnerup nalaani Kalaallit Nunaanni inuit siulliit, ”Saqqaq-kulturimik” taaneqartartut tamaaniittarsimapput.

Saqqaq-kulturimit, ukiut 2800-4000-t matuma siornatigut atuussimasumit, nunami suli takussutissaqarpoq, tuperfiusarsimasut attakullu naammattoorneqarsinnaallutik. Kingusinnerujussuakkullu Inuit nunaqarfigisimasaattut Saqqaq-kulturip kangerlunni timaanilu Sermersuup eqqannguani nunaqarfigisimasaannik takussutissaqarpoq. Kulturit taakkua marluk atuunnerat ukiunik tusintinik arlalinnik nikingagaluartoq piniariaasii assigiissorujussuupput – piniakkat angalaarnerat apeqqutaalluni.

Qallunaatsiaat

Qallunaatsiaat ukiut 400-t sinnerlugit Kalaallit Nunaanniipput, nunamilu illukorpassuaqarput. Ilaatigut Igalikumi, domkirkeqarfigisimasaanni. Oqaluttuarisaanermik ilisimatuut isumaqarput qallunaatsiaat Kalaallit Nunaanni amerlanerpaagamik tusintit arlaliusimasut, pingaartumik qallunaatsiaqarfimmi Kujallermi Avannarlermilu.

Qallunaatsiaat illukuinik eqqissisimatitsiniartarneq siusinnerusukkut Kujataani savaatilinnik aporaaffiusarsimavoq. Kingulliit ersissutigisarsimavaat illlukorpassuit eqqaanni nunat naasorissaaffiusinnaasut eqqissisimatinneqarnissaat. Taamaappat savaatilinnut ajornakusuussaaq nunap annertunngeqisup atorniarnissaa, inuussutissarsiumminnillu ineriartortitseqqinnissaat.

Tamassumali ernumagineqarnera qaangerneqarsimagunarpoq.

– Neriorsorneqarsimavugut siunissami nunalerinerup ineriartortinnera annikillisinneqassanngitsoq. Nunarsuarmiunut kingornussassarititsiffiup iluani suli narsaatinik pilersitsisinnaavugut, aqqusinniorsinnaavugut nutaanillu savaateqarfiliorsinnaalluta, maanilu sumiiffiutivut marluk pitsaasutut nalilerneqassapput aammalu kulturerput immikkut illuinnartutut tikeraarfigineqartariaqartutullu nalilerneqassalluta, qanittukkut savaatillit peqatigiit suleqatigiissut ataatsimeersuarneranni Kommune Kujallermi borgmesteri Jørgen Wæver Johansen oqarpoq.