Skip to main content

PET Kalaallit Nunaat pillugu: Sunniiniartoqarsinnaallunilu kilitsissiatut suliaqartoqarsinnaasoq

Naalagaaffiit allat pisortat oqallinnerannut sunniiniarsinnaanerat imaluunniit nunat tamalaat suleqatigiinnerat aqqutigalugut pinngitsuuisinnaajunnaarsitsiniarsinnaaerat Kalaallit Nunaata eqqumaffigisariaqarpaa, PET nalunaarusiami nutaami naliliivoq.

Naalagaaffiit allat kilitsissiatut suliaqartarnerat annertusingaatsiarsimavoq. Taamatut naliliipput Politiit naalagaaffimmi isertortumik paasiniaasartui (PET), naalagaaffeqatigiinnut kilitsissiatut suliqartoqarsinnaanera pillugu nalunaarusiamik tamanut saqqummiusseqqaarsimasut.

PET naalagaaffiit pissaanilissuit Kunngeqarfimmut taamalu Kalaallit Nunaannut sioorasaarisinnaanerannik akiuiniarnissamut akisussaaffeqarpoq.

- Naalagaaffiit allat Danmarkimi, Kalaallit Nunaanni Savalimmiunilu isertortumik paasiniaasinnaanerat ukiuni kingullerni ulorianarsiartuinnavissimavoq. Naalagaaffiit allat isertortumik paasiniaasinnaanerannik annertuumik ilungersunartumillu ulorianartorsiortinneqarpugut, Anders Henriksen, PET-imi isertortumik paasiniaasoqartarnerata akiorniarneqarnerani pisortaq tusagassiorfinnut nalunaaruteqarnermi oqarpoq.

Isertortumik paasiniaasartut naapertorlugit, Kalaallit Nunaata ulorianartorsiortinneqarnera sisamanut assigiinngitsunut avinneqarsinnaavoq. Assersuutigalugu naalagaaffiup allap aningaasaliissuteqarsimanera imaluunniit Kalaallit Nunaannik suleqateqarnera pissutigalugit, Kalaallit Nunaat naalagaaffimmik pineqartumik pinngitsuuisinnaajunnaarsinnaavoqu.

Ruslandimit Kinamillu isertortumik paasiniaasoqarsinnaasoq

Aamma imaassinnaavoq nalagaaffik alla Kalaallit Nunaat pillugu paasissutissanik tillinniarsinnaasoq imaluunniit suulluunniit atorlugit pisortat oqallinnerannut sunniiniarsinnaasoq. PET-imit tamanna sunniiniarnertut oqaatigineqarpoq.

Naalagaaffimmi isertortumik paasiniaasartut siullertut Rusland Kinalu oqartussanit mianerineqartussatut oqaatigineqarpoq. Tamatumunnga pissutaavoq, naalagaaffiit pissaanilissuit, tassaasut USA, Rusland Kinalu Issittumi Atlantikullu avannaani anguniagaqarneruleriartuinnarnerat.

- PET-imit tamanna tunngavigalugu nalilerneqarpoq, Kinamiut Russillu isertortumik paasiniaasartuinit ulorianartorsiortitsisoqartoq, pingaartumik sunniiniarnikkut kilitsissiatullu suliaqarnikkut, taakku ilaatigut internet aqqutigalugu Danmarkimi, Savalimmiuni Kalaallillu Nunaanni oqartussanut, aalajangiisartunut, suliffeqarfinnut ilisimatusarfinnullu saassussisinnaapput.

- PET-imit nalilerneqarpoq, Kina Ruslandilu ilaatigut sakkutooqarneq, politikkikkut aningaasaqarnikkullu pissutsit, Naalagaaffeqatigiit naalagaaffeqatigiinnilu nunat ataasiakkaat sakkutooqarneq, politikkikkut aningaasaqarnikkullu pingaarutillit pillugit nunat tamalaat oqallinneranni ilisimatusarnerannilu paasissutissanik pissarsinissamut soqutiginnittuusut, PET nalunaarusiami allappoq.

Attaveqaatit pitsaanerulersinniarlugit sulisoqartoq

PET naapertorlugu, Kinap Ruslandillu suliaqarnermikkut pingaarnertut anguniagarisinnaavaat, USA-p nunanilu killerni naalagaaffiit allat Savalimmiuni Kalaallillu Nunaanni inissisimamanerannik ajornerulersitsiniarneq.

Kilitsissiatut suliaqartoqarsinnaaneranut isumannaallisaaneq eqqarsaatigalugu, Nuup Københavnillu akornanni isumannaatsumik attaveqaqatigiissinnaaneq siusinnerusukkut saqqummiunneqarsimavoq. 

Isumannaatsumillu attaveqaqatigiissinnaanermut tunngatillugu PET-imit ilaatigut Kalaallit Nunaanni oqartussat suleqateqigineqarput, Anders Henriksen Sermitsiaq.AG-mut oqaluttuarpoq

- Isertortumik paasiniaasartuniit Kalaallit Nunaata isumannaatsumik attaveqarfigineqartarnissaa eqqummaariffigeqqinnaarparput. Taamaammat attaveqaasersuutit ajunngitsumik inissinneqarnissaat pillugit Naalakkersuisunik Kalaallillu Nunaanni oqartussanik allanik suleqateqarpugut.

Anders Henriksenip erseqqissaassutigaa, siunnersuinikkut Kalaallit Nunaata nunani tamalaani nunanik sorlernik suleqateqarneranut akulerunniartoqanngitsoq:

Sammisat akerleriissutaasut atorneqarsinnaasut

- Siunnersuutigisartakkavut Danmarkimut Kalaallillu Nunaannut assigiipput. Nunanik tamalaanik suleqateqarnermut isummertanngilagut. Suliassaraarput ulorianartorsiortitsisinnaasunik isumaginninnissaq, erseqqissaassutigisattalu ilagaat, naalagaaffittut mikisunnguatut naalagaaffinnut anginerusunut uagut naalagaaffitsitut ittuunngitsunut pinngitsuuisinnaajunnaarsinnaanerup mianerineqarnissaa.

- Tassa imaanngilaq Kinamik suleqateqartoqassanngitsoq. Ulorianartoqarsinnaanerali eqqummaariffigineqartariaqarpoq, Anders Henriksen oqarpoq.

Pingaartumik sunniiniartoqarneratigut Kunngeqarfik ulorianartorsiortinneqalersinnaasoq, naliliinermi oqaatigineqarpoq:

-Kinamiut Russilluuunniit isertortumik paasiniaasartuisa sammisat akerleriissutaasut atorlugit naalagaaffeqatigiinni pingasuusuni akerleriissuteqalertoqarnissaa anguniarsinnaavaat imaluunniit iligisianut, pingaartumik USA-mut atassuteqartarnerit ajornartorsiutinngortinniarsinnaavaat, PET nalunaarusiami allappoq.

Allakkat eqqunngitsut paatsiveerutsitsillutillu aaqqiagiinngissitsilissasut

PET-imit assersuutitut erseqqissaassutigineqarput, allakkat eqqunngitsut 2019-mi novembarip qaammataani tamanut saqqummiunneqarsimasut. Allakkat taamanikkut nunanut allanut naalakkersuisumit Ane Lonne Baggerimit nassiunneqarsimasuutinneqarput, Amerikamilu senatorimut nassiunneqarsimallutik. Kalaallit Nunaata piaarnerusumik namminiilivinnissaa pillugu Kalaallit Nunaata USA-llu suleqatigiillutik pilersaarusiorsimagaat allakkami allassimalluni.

- Ilimanarluinnarpoq russit sunniiniartartuisa Danmarkip, USA-p Kalaallillu Nunaata akornanni pissutsinik paatsiveerutsitsiniarlutik aaqqiagiinngissitsiniarlutillu taakku allariarlugit internetsikkut saqqummiussimassagaat, PET allappoq.

PET-ip ulorianartut pillugit naluaarusiamini, ilaatigut Kalaallit Nunaata naalagaaffinnit allani sunniiniartoqartarneranik imaluunniit kilitsissiatut suliaqartoqartarneranik akiuiniarnissamut piareersimanissaatut isigineqarnissaat oqaatigaa, Anders Henriksen oqarluttuarpoq:

- Ulorianartup qanoq ittuuneranik takutitsilaarnissarput kissaatigaarput, tassa suut ulorianartuunersut paasineqarnissaat anguniarlugu. Peqatigitillugu Kalaallit Nunaanni oqartussat arlallit Naalakkersuisullu suleqatigilluarpavut aamma isumannaallisaanissaq pillugu siunnersuisarpugut, Anders Henriksen oqarpoq.

PET-imit nalunaarusiap kalaallisut nutserneqarnissaa sulissutigineqarpoq. Nutserneqareerpat kalaallisoortaa tamanut saqqummiunneqassaaq.

OQALLIFFIMMUT TIKILLUARIT
  • Oqallinneq malinnaaffigalugulu peqataaffigerusukkukku cookies akuerissavat: ”accepter cookies”.
  • Pingaarutilik! Malittarisassat nutaat: oqallinneq malinnaavigiumallugu peqataaffigiumallugulu https://www.facebook.com/settings/cookie ataani Valgfrie cookies atuuttussanngortinneqassaaq.
  • Oqaaseqaatit allaffissartaat browserinni aamma mattunneqarsinnaavoq. Browserinni Facebookimi oqaaseqaatinut allaffissat atuutilersinnissaannut ilitsersuut uani atuarsinnaavat.
  • Sermitsiaq.AG atuartartutta akornanni isumaqatigiinngittoqaraluarpalluunniit oqalliseriaatsip pitsaasuunissaanik kissaateqarpoq. Oqallinnermut malittarisassanik unioqqutitsineq mattunneqarnermik kinguneqarsinnaavoq.
  • Oqaaseqaatinik sakkortuunik nalunaarutiginninneq pisinnaavoq "rapporter" toorlugu imaluunniit ”markere som spam” toorlugu.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER