Peqqinnissaqarfik aningaasakilliortinneqartoq
Politikkerit 1994-imili Kalaallit Nunaanni Peqqinnissaqarfimmut amerlanerusunik aningaasaliisarnissaq tunuarsimaarfigisarsimavaat, taamalu nunani allani ineriartornermut akerliusumik pisarsimallutik. Taamaalilluni nunani allani siuariartornermut sanilliullugu kinguarsimanerusoqalerpoq
1994-imili Kalaallit Nunaanni Peqqinnissaqarfimmut aningaasartuutaasartut, nunami tunisat ataatsimut nalingannut aamma ataatsimoortumik tapiissutaasartut nalingannut sanilliullugit appariartulersimapput. Tamanna Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit peqqinnissaqarfimmut aningaasartuutaasartut aningaasaliissuteqartarnerlu pillugit immikkut illuinartumik allaaserisaanni takuneqarsinnaavoq.
Tassa peqqinnissaqarfimmut aningaasartuutaasartut 90-ikkut qiteqqunnerannili procetit arfinillit aamma procentit arfineq-marluk missaanniittarsimapput, akerlianik nunat OECD-mut ilaasortat peqqinnissaqarfimmut aningaasartuutigisartagaat 2018-imi procentinit tallimaniit procentinut qulingiluanut qaffassimallutik. Nunani Avannarlerni 10 procentingajaavoq.
Assartuinermut aningaasartuutaasartut annertuut
Kalaallit Nunaat nunallu allat akornanni nikingassutaasupilussuaq, assartuinermut aningaasarpassuarnik atuisarnermit aamma inunnut 56.000-inut peqqinnissaqarfeerannguuap ingerlanneqarnerani ajoqutaasartunit annertusitinneqartarpoq.
- Napparsimasunik taakkulu ilaqutaannik assartuinerinnarmut peqqinnissaqarfiup aningaasartuutigisartagasa 10 procentii atorneqartarput, tassa nunanit inuttunerujussuarnit amerlanerusut atorneqartarput, Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit allapput, ilanngullugulu, ”mikisunik ingerlatsinermi ajoqutaasartut” pissutigalugit nunanut allanut sanilliullugu nunami maani “peqqissuuneq pitsaannginnerusartoq”.
Utoqqaat Danmarkimut nuuttarput
Utoqqaat nunanut allanut nuuttarnerisa malitsigisaanik Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfiup tatineqartarnera annikillisinneqartartoq. Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit nalunaarusiaminni ilaatigut oqaatigaat, 61-70-inik ukiullit Kalaallit Nunaanni inunngorsimasut 30 procentii nunani allani, pingaartumik Danmarkimi siusinnerusukkut najugaqartarsimasut, 2001-imi taamatut ukiullit 84 procentii nunani allani najugaqarput.
- Nunanut allanut nussornerup malitsigisaanik peqqinnissaqarfiup utoqqarnut aningaasartuutigisarsimasai danskit peqqinnisaqarfiannut aningaasartuutaasalersimapput, Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit paasisimavaat.
Kinguussaagaluttuinnarneq
Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit peqqinnissaqarfiup aningaasartuutaasa ineriartornerannik naatsorsuisimaneq aqqutigalugu paasisimavaat, ineriartortoqannginnerata malitsigisaanik ”nunani allani peqqinnissatigut neqeroorutit ineriartornerannut sanilliullugu kinguussaagaluttuinnartoqartoq”.
- Tamanna nunanut allanut sanilliullugu peqqissutsip pitsaaneruneranik pissuteqanngilaq, Aningaasaqarnermut siunnersuisoqatigiit erseqissaapput, oqaatigalugulu:
- Innuttaasut peqqissusaat pingaarnertigut tatineqarsimapput.