Ornigassaq tulleq: Qalasersuaq
Tartupaluk inissippoq. Tullinnguuppoq Qalasersualerngusaanneq
Rusland Qalersuup eqqaani immap naqqani 2007-imi erfalasuliimmat aalassaatigineqarpoq.
Screendump/YouTube
Paasissutissat
Naalagaaffiit Peqatigiit imaq pillugu isumaqatigiissutaat (tuluttut: The United Nations Convention on the Law of the Sea; UNCLOS) nunani tamalaani imaq pillugu isumaqatigiissutaavoq, nunarsuarmi imarpinnik atuinerannut atatillugu naalagaaffiit pisinnaatitaaffinnik akisussaaffeqarfinnillu nassuiaateqartoq. Isumaqatigiissummi imarsiornermi, avatangiisinut imaanilu pinngortitap isumallutaannik aqutsinermut arlalinnik najoqqutassaqarpoq. Isumaqatigiissut 1982-imi isumaqatigiissutigineqarpoq isumaqatigiissutinik sisamanik 1958-imeersunik taartaasoq. 16. novembari 1994-imi atulersinneqarpoq maannamullu nunanit 167-init, EU ilanngullugu, atuutilersinneqarsimalluni. Imaq pillugu isumaqatigiissut Danmarkimit 16. novembari 2004 atuutilersinneqarpoq.
Imaq pillugu isumaqatigiissutip imartat avataannik iluannilu sinerissamit 12 sømil tikillugu naalagaaffinnut sinerialinnut tamakkiisumik atortussaatittarpaa. Ilutigitillugu naalagaaffik sinerialik imaani 200 sømil tikillugu aningaasarsiornermut immikkoortumik pilersitsisinnaatitaavoq. Sumiiffimmi tassani naalagaaffik imaani isumalluutinik misissuillunilu atuisinnaatitaavoq, soorlu aamma naalagaaffik sumiiffimmi avatangiisinut atuutsitsinermik malitsitsisinnaalluni. Immikkoortut taakku avataanni imaq ammasuuvoq naalagaaffinnit arlaannaanniilluunniit aqunneqanngitsoq, tamanulli imaani angallannermut, aalisarnermut timmisartumillu qulaassinermut atorneqarsinnaasoq.
Imaq pillugu isumaqatigiissut USA-mit atulersinneqarsimanngilaq Ilulissanili 2008-mi nalunaarummi nalunaarutigalugu Issittumi killeqarfinnut apeqqutini isumaqatigiissut malinniarlugu.
Kalaallit Nunaata Canadallu akornanni killeqarfik maanna aalajangersarneqarsimaleraluartoq Udenrigsministeriami atorfillit suliassaarunnavianngillat. Qalasersualerngusaannissarmi tullinnguuppoq, tamannalu ukiunik qulikkuutaanik arlalinnik sivisussuseqassasoq Udenrigsministeria Sermitsiamut ilisimatitsivoq.
Kalaallit Nunaata Canadallu akornanni killeqarfimmik isumaqatigiissut Naalakkersuisut siulittaasuannit Múte B. Egedemit, Danmarkimi nunanut allanut ministerimit Jeppe Kofoedimit Canadamilu nunanut allanut ministerimit Mélanie Jolymit 13. juuni atsiorneqarmat tamanna naalagaaffiit akornannut tunngasunik suliaqarnermut Issittumilu naalagaaffiit akornanni suleqatigiinnermut angusaqarluarneruvoq.
Kunngeqarfiup Danmarkip Canadallu ukiuni 50-ini akerlersiissuteqarnerannik naammassinninneruvoq – tamannalu killeqarfinnut tunngatillugu apeqqutinik suliaqarnermi naammagittaqqissaartussaanermik takutitsinerulluni.
Isumaqatigiinniarnerujussuaq
Arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumi Reykjavikimi novembarimi isumaqatigiinniarujussuartoqareermat nunat marluk killeqarfiup sumiinnissaata isumaqatigiissutiginissaa iluatsippaat. Qaarsuusumut 1,2 kvadratmeterisut angissuseqartumut Tartupalummut Kalaallit Nunaata kitaata avannaata Canadallu akornanni Ikermi pisinnaatitaaffeqarneq isumaqatigiinniarnerni assortuussutaavoq.
Allaaserisaq Sermitsiami uani sapaatip-akunnerani saqqummertumi atuaruk, uani isissutissarsisinnaavutit:
