Skip to main content

Oqartussat sumiginnaanerat: Mariep ernera naalagaaffiup tigummagu

Marie Danmarkimi ilinniarnermini ernerminik marlunnik ukiulimmik arsaarneqarpoq. Nalunaarusiami saqqummersinneqaqqammersumi misissueqqissaarnermut pisortap arsaarinninneq eqqunngitsutut nassuiarpaa. Kisianni arsaarinninnerup allanngortinneqarnerani oqartussat sumiippat? Kiap naggataatigut Marie ikiorpaa? Kajumissutsimik suliaqartut ikiorpaat.

Mariep (aaqqissuisoqarfiup ativia ilisimavaa) danskit inunnik isumaginnittoqarfiannik ajornartorsiutaalluinnartumik naapitsinera Sermitsiap siornatigut oqaluttuarereerpaa. Qaammatit arlaqanngitsut ingerlaneranni kalaaleq ilinniartoq ingerlalluartoq sakialluuteqalersimasoq, anaanatut naleqqutinngitsutut nalilerneqarpoq.

Aviisi Sermitsiaq taama allappoq.

København Kommunep ernera taamanikkut marlunnik ukioqartoq arsaarinnissutigaat, meeqqat angerlarsimaffiannut inissillugu. Aatsaat qaammatit arfineq-marluk qaangiummata sinniisumik illuatungeqarluni ernermi angerlartinnissaa iluatsippaa.

Suleqatigiinneq pitsaanngitsoq

Marie pillugu suliaq misissueqqissaartarfiup VIVE-p nalunaarusiaanut ilaavoq, tassani suleqatigiinnermut pitsaanngitsumut assersuutitut atorneqarluni.

”Meeraq mikisoq pillugu suliami anaanaasoq meerarlu nappaammik tuniluuttumik nappaateqalersimapput. Anaanaasoq killilimmik attaveqarfeqarpoq, kisianni inuttut atugarliortutut imminut isiginngilaq, ingerlaqqiffiusimik ilinniakkamik ingerlatsigami, tamannali nappaat pissutigalugu unitsikkallarneqarpoq. Meeqqap nappaat ajorani anigussaneraa ernumassuteqarnerminik oqarnermini napparsimmavimmi sulisunit paatsoorneqartutut misigisimavoq. Meeqqallu nakorsaatitortinniarneqarnerani iluatsitsinnginneq anaanaasup piumassuseqannginneranik naammaginanngitsumillu iliuuseqarneranik sulisut nalileraat, taassuma misigisimavaa. Ilaqutariit atornerluisutut katsorsarneqarnissamik siunertaqartumik oqaloqatigineqarput, kingornalu angajoqqaatut tapersersorneqartussatut neqeroorfigineqarpoq, naak anaanaasup nammineq atornerluinermik ajornartorsiuteqannginnerarlunilu angajoqqaatut piginnaasaqanngitsutut oqaraluartoq. Anaanaasup pisariaqartitani nappaammut, qasoqqanermut aamma suliassanik ikiorserneqarnissamut tunngasuusut nammineq misigisimavoq, kommunimilu sulisut taassuma oqaaseqaataanik mumisitsisut, meeraanerup isumaanik pisut isumassuinermut piginnaasaanik kukkusumik naliliisut aamma angajoqqaatut oqartussaassuseqarneranik ataqqinninngitsut. Tamatuma kingorna suleqatigiinneq taamaatippoq, kommunillu meeqqap ukiumi ataatsimi inissinneqarnissaa aalajangiuppaa, anaanaasup sukannersumik pissusilersornera, siunnerfeerunnera aamma uippakajaarnartumik inissisimaneranik tunngavilersuuteqartumik – taamatut eqqarsartaatsikkut inissisimaneq napparsimanerup aamma meeqqamut suliamut atatillugu tatisimaneqarnermut takussutissatut anaanaasup nammineq nassuiagai. Kajumissutsimik inissinneqarnera peqatiginerunissaanik kinguneqassasoq anaanaasup paasivaa, piumassuserinngisaminillu taamaammat akuersivoq. Nukappiaraq ukiup affaata missaani inissinneqareerluni angerlartinneqarpoq.”

Aviisimi Sermitsiami atuarnerusinnaavutit. Aviisi uani pissarsiariuk:

OQALLIFFIMMUT TIKILLUARIT
  • Oqallinneq malinnaaffigalugulu peqataaffigerusukkukku cookies akuerissavat: ”accepter cookies”.
  • Pingaarutilik! Malittarisassat nutaat: oqallinneq malinnaavigiumallugu peqataaffigiumallugulu https://www.facebook.com/settings/cookie ataani Valgfrie cookies atuuttussanngortinneqassaaq.
  • Oqaaseqaatit allaffissartaat browserinni aamma mattunneqarsinnaavoq. Browserinni Facebookimi oqaaseqaatinut allaffissat atuutilersinnissaannut ilitsersuut uani atuarsinnaavat.
  • Sermitsiaq.AG atuartartutta akornanni isumaqatigiinngittoqaraluarpalluunniit oqalliseriaatsip pitsaasuunissaanik kissaateqarpoq. Oqallinnermut malittarisassanik unioqqutitsineq mattunneqarnermik kinguneqarsinnaavoq.
  • Oqaaseqaatinik sakkortuunik nalunaarutiginninneq pisinnaavoq "rapporter" toorlugu imaluunniit ”markere som spam” toorlugu.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER