Nuummi tunillatsissimasut suli amerliartorput

Tunillatsissimasoq paasineqartoq Nuummi tunillanneqarsimasutut ilisimaneqareersumut attaveqartuuvoq. Tamannalu eqqissiallaatigineqarpoq, tunillaassorneq suli annikinnerpaamiitinneqarsinnaasutut isikkoqarmat.

Misissugassat 41-t akissutisineqartut

Misissugassat 41-sut Nunatta nakorsaaneqarfiata tallimanngornermi akissutisiffigisimavaat, taakkunanngalu ataaseq tassa tunillatsissimasoq paasineqarpoq.

- Maanna takusinnaavarput nunarsuarmi nappaalanersuaqartoq. Kalaallit Nunaannili suli eqqissisimmasumiippugut. Tunillatsissimasoq ataaseq nutaaq ullumi paasivarput, tunillatsissimasumiilli ilisimariikkatsinnit taanna tunillanneqarsimavoq, nunatta nakorsaanera oqarpoq.

- Ilaqutariit akornanni tunillaassortoqarpoq, tunillatsittorlu angerlarsimalluni imminut mattusimareersuuvoq, nakorsaaneq itisiliivoq.

Nappaalanersuaqanngilaq

- Taamaattumik Kalaallit Nunaanni suli nappaalanersuaqanngilaq. Oqaatigisinnaavara nunanut allanut sanilliulluta tunillaassuunneq eqqarsaatigalugu kinguarsimangaatsiarpugut. Taamaaginnarnissaq sulissutigaarput, naak innuttaasut killilerneqaratik angalasinnaanngikkallarnerat maanna aningaasartornarneruleriartoraluartoq, nakorsaaneq oqarpoq.

Inuit 344-it misissortissimalerput, taakkunanngalu 17-it suli akissutisisimanatik.

Festerasi

Politimester Bjørn Tegner Bayip imigassartunnginnissaq kaammattuutigaa, imigassartorsimanermi imminnut qanillisoqarnerusarnera pissutigalugu.

- Ingalassimaniartariaqarpugut. Taamaaliornissamut imigassartunnginnissaq ataatsimuunnginnissarlu periusissanut ilaapput. Eqqaamallugu niuerniarnermi aamma imminut qanillinnginnissaq pisariaqarmat. Oqariartuutit pingaarnersaat tassaavoq: allat qanillinagit, taamaaliornikkut tuniluuttoqalernissaanut pinaveersaartitseqataassaatit, politimesteri oqarpoq.

Aallarneq ajulersut angerlartinneqassapput

Karl Frederik Danielsen ilisimatitsivoq politiit suleqatigalugit innuttaasut apuuffissaminnut angalasinnaajunnaartitaasimasut, angerlamut apuutsinneqartussanngortut. Angalanissat ulluni qaninnerni pissapput.

- Angalasut apuuffissaminnut tikinneq ajulersut attaveqarfigineqarumaarput suleqatigiissitap suliani naammassippagit, Karl Frederik Danielsen oqarpoq. Angalanissamut pilersaarutit qanoq isikkoqarnersut pillugit nutaarsiassaqartitsiviit ullup ingerlanerani ilisimatinneqassasut, ilanngullugu oqaatigaa.

Nakorsaaneq angerlarsimaannarallarneq pillugu

- Tunillatsissimasut ilisimaaraagut, aammali tunillatsissisimasinnaasut ilisimaaraagut. Kingulliit pillugit, kikkuunerinik toqqaannartumik naatsorsuisimanngilagut. Paasissutissalli naammattut pigaagut, politiit suleqatigalugit attaveqarfigineqarsimaneri qulakkeersimagatsigu, nakorsaaneq oqaluttuarpoq. Taassumalli kisitsisaatiginngilaa Danmarkimiit Kalaallit Nunaannut tikittut qassit namminneerlutik angerlarsimaannarallarnissamik toqqaasimanersut.

Anorersuaqarnerani timmisartoqanngilaq

- Misissugassanik tigusinissamut atortunik tikittoqarnissaanut isumaqatigiissuteqarpugut, qaquguli nassiunneqassanersut suli qulakkiinngilarput. Periarfissat allat misissorsimagaluarpagut, taakkuli piviusunngortikkuminaassimapput. Tamassumap piviusunngortinnnissaanut ilungersorluta suliniuteqarpugut, kinguaattoornerimmi annertuumik malunniuteqartarput. Anorersuartoqarnera pissutigalugu ullumi Nuummut tikittoqanngilaq, aqagulu tikittoqarnissaa ilimagineqarsinnaanani, tamannalu soorunami unammillernartoqarpoq, Henrik L. Hansen oqarpoq. Taanna neriorsorneqarsimavoq påskertinnagu misissuutinik nassiussisoqassasoq, tamannali suli qulakkeerneqanngimmat upperiuminaatsinnerarpaa.

Peqqinnissaqarfinni sulisut qallunaat unitsitsiinnartut

- Napparsimmavinni sutigut tamatigut ilinniartitsisoqartariaqarpoq, tamannalu peqqinnissaqarfiup piffissami sivitsortumi sulissutigisimavaa. Suliniutitta ilagisimavaat allanik nappaateqartunik nakorsaasinnaanissaq, taakkumi amerlanerummata, nakorsaaneq oqarpoq.

- Danmarkimeersunit peqqinnissaqarfimmi sulisuusunit uniinnartunit attavigineqarsimavugut. Danskit oqartussaasui maanna attaveqarfigaagut, amerlanerpaat suliartorlutik tikinnissaat qulakkeerumallugu. Paarlattaasorisartakkatta ilaat sulisitsisuminnit ilisimatinneqarsimapput angerlarsimaannarallassasut. Danskit oqartussaasui qinnuigaagut ikiuuteqqullugit, suliartortussaagaluit tikisinneqarsinnaanissaat anguniarlugu. Unammilligassat taama ittut nalaattussaassavagut, napparsimasut perulunnerusut amerlaneruleriasaassappata, nunatta nakorsaanera ilisimatitsivoq.

- Peqqissaanerit unitsiinnarneqarsinnaanngitsut – soorlu kræftertut – ingerlaannarnissaannut pilersaaruteqarpugut. Pissutsilli maannakkutut itsillugit soorunami pingaarnersiuisariaqarpugut. Nunarsuulli sinnerani nappaalanersuaqarnera sivisussappat, piffissami sivisunermi avatangiisitsinnit avissaaqqasussaavugut, tamannalu isumaqarpoq peqqissarneqartussat kinguartikkallarneqartunut tunngatillugu unammilligassaqalissasugut. Taakku pillugit ullumikkut akissutissaqanngikkallarpugut, nakorsaaneq oqarpoq.