Nuummi innuttaasut: Tunngaviusumik inatsit isummerfigiuminaappoq

Innuttaasut Nuup illoqarfiata qeqqaniittut nuannaarput. Silaqqippoq, sapaatip akunnera naangajalerpoq, upernarluinnarlunilu aprili qaammat naalerpoq, inuillu qaammammusillutik.

Sermitsiaq.AG ullumi 28. april susoqarnera pillugu innuttaasunik aperisaqattaarmat, amerlanerit taama akipput.

Tunngaviusumik inatsisissamut siunnersuut Inatsisartunut tamanullu tunniunneqarnera saqqummiunneqarneralu pillugu paasissutissaq, innuttaasunit tupaallaatigineqarpoq:

- Sulinerannut annertunerusumik malinnaasimanngilanga. Innuttaasunut akuutitsinissaq, aallaqqaammut eqqartorneqarsimaqisoq, pisimanngilaq. Innuttaasut oqariartuutaat ilumut ilanngunneqarsimanersut pissanganarpoq, ilimaginngilarali. Nunarput namminiilivinnissamut aqagu taasisinnaavoq, tunngaviusumik inatsisissaq kingulliullugu suliarineqarsinnaalluni. Imaanngitsoq suliassat allat unitsillugit tunngaviusumik inatsimmik siulliussilluta suliaqassasugut, Hanseeraq Jonathansen oqarpoq.

Inuit arfiniliusuni ataatsip nalunngilaa susoqarnersoq

Aperineqartunut ilaavoq Nis Andreasen nunatsinnut qaammat ataatsip matuma siorna nuuttoq. Taassuma oqaatigaa tunngaviusumik inatsisissamik suliaqarneq annertunerusumik malinnaaffigisimanagu, ilisimalluguli tunngaviusumik inatsisissamut siunnersuut ullumi tunniunneqassasoq:

- Tunngaviusumik inatsisissatut siunnersuut ullumi saqqummiunneqarpoq. Neriuppunga kalaallit amerlalluinnartut peqataatinneqarsimassasut, qanorlu isumaqarnersut aperineqarsimassasut.

Taassuma ilanngullugu oqaatigaa Kalaallit Nunaata Danmarkillu ataatsimoorlutik oqaluttuarisaanera annertunerusumik oqaluuserineqartariaqartoq:

- Kalaallit Nunaat nunatsinnut pitsaanerpaasorisaminik iliornissaa pingaaruteqarpoq. Aamma isumaqarpunga Danmark Kalaallit Nunaannut attaveqarluarnerunissamut iliuuseqarnerusariaqartoq. Kissaatiginaraluarpoq Danmark Kalaallit Nunaannut oqaloqatikkuminarnerussasoq, Kalaallit Nunaannimi Danmarkimilu ataatsimoorussamik oqaluttuarisaaneqarneq suli annertunerusumik oqaluuserineqartariaqarpoq, suliaqarnermi matumani aamma, Nis Andreasen oqarpoq.

Kimmaannasi

Tunngaviusumik inatsisissaq nunatsinnut qanoq isumaqassanersoq innuttaasut arlallit suli isummersimanngillat:

- Ullumikkut ulloq nalinginnaasuuvoq, qaammat naalerpoq, aamma tallimanngorneruvoq, Jakob Schmidt oqarpoq.

- Ullumikkut ulloq aamma tassaavoq Tunngaviusumik inatsisissamut siunnersuutip avammut saqqummiunneqarnera. Tunngaviusumik inatsisissamik suliaq qanoq isumaqarfigaajuk?

- Isumaqarpunga sivisuumik sulisimasut, aammalu sulinerat ajunngitsoq. Isumaqarpunga aamma inissaminiittoq. Neriuppunga ajunngitsumik, isumaqatigiillutik sakkortuulioratillu politikkikkut sulinertik nangissagaat, imminnut kimmaappallaaratik, siunissarpummiuna, Jakob Schmidt oqarpoq.

Isumaqataasut akerliusulluunniit - suli isummersimanngitsut

Sermitsiaq.AG-p ullumi aperisai tamarmik oqarput tunngaviusumik inatsisissaq pillugu isumalioqatigiissitap sulineranut annertunerusumik malinnaasimanatik.

Tunngaviusumik inatsisissamut siunnersuutip saqqummiunneqarnera tunniunneqarneralu Ilisimatusarfimmi ullumi pivoq, politikerinit peqataasuniillu allanit attortissutigineqarluni. Nuummili illoqarfiup qeqqani inuuneq nalinginnaasumik, allanngortoqarneranillu malunnartoqarani, ingerlaqqippoq:

- Naluara ullumi susoqarnersoq. Sulinerannut malinnaanikuunngilanga, aamma nammineerlunga isummerfiginikuunngilara. Namminiilivissanersugut imaluunniit naamik, uannut apeqqutaanngilaq. Apeqqut taanna suli isummerfiginikuunngilara, Johanne Enoksen oqarpoq.

- Annertunerusumik eqqarsaatiginikuunngilara, taamaattumik ullumikkut susoqarnersoq aperigavit nalorniallappunga. Suliamut aamma malinnaarpianngilanga. Tunngaviusumik inatsimmik peqalerutta takorloorsinnaavara arlaatigut iluaqutaassasoq, nuna inatsik tunngavigalugu ingerlasussaammat. Takorlooruminaapporli tamanna qanoq kinguneqassanersoq, Marianne Frederiksen oqarpoq.

Innuttaasut ilaata tunngaviusumik inatsiseqalernissaq nunatsinni innuttaasunut sullissinermut, tungiuinermullu iluaqutaanissaa neriuutigaa:

- Neriuppunga namminiilivikkutta, tunngaviusumik inatsisip ataani, innuttaasut ajunnginnerusumik sullinneqassasut. Oqartussanit sullinneqarneq maanna ilaatigut naammaginanngilaq, arlalissuulluta misigereerparput. Oqartussanit sullinneqarnissara sivitsortumik utaqqivara, siusinaartumik soraarnerussutisiaqalertussaangama. Tunngaviusumik inatsisileqalernikkut neriuppunga kingulissagut ajunnginnerusumik sullinneqarumaartut, uagutsinniit ajunnginnerusumik atugassaqartinneqarlutik, Karoline Rasmussen oqarpoq.