Nutaamik naatsorsuisimaneq: Mittarfissanut aningaasartuutit amerlaneruleraluartut suli iluanaarfiusinnaapput

Mittarfinnut marluusunut ullutsinni nalinga ukiunut 30-nut naatsorsoraanni 700 millioner koruunit missaannik sinneqartoorfiussapput. Nuummi Ilulissanilu mittarfiliornerit inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut sunniutissaat pillugit nutaamik naliliisimanerup tamanna takutippaa.

Mittarfissanik taakkuninnga marluusunik sanaartornermi ingerlatsinermilu aningaasartuutinut missingersuutit 900 millioner koruuninik qaffassimasut saqqummiunneqarmata, nutaamik naliliisoqarsimavoqr.

Naliliisimaneq malillugu, sinneqartoorutit annersaat Nuummi mittarfimmit 680 millioner koruuninik sinneqartooruteqarfiusartussatut naatsorsuutigineqartumit pissarsiarineqassapput, Ilulissani mittarfimmit sinneqartoorutaasussat 20 millioner koruunit misaanniissasut naatsorsuutigineqaluni.

Kukkunersiuisarfik Deloitte Naalakkersuisut sinnerlugit nutaamik nalilersuisimavoq.

Angalanermi aningaasartuutit annikillissasut

Naliliisimaneq naapertorlugu, inuiaqatigiinnut iluanaarutaanerpaasussat angalanermi aningaasartuutit annikillinerisigut, angalanerup sivikillineratigut, nerisassanut unnuisarfinnullu aningaasartuutit annikillinerisigut pissarsiarineqassapput.

De største udgifter for samfundet er indskuddet i Kalaallit Airports International på 1,4 milliarder kroner samt et forventet fremtidigt tilskudsbehov til Mittarfeqarfiit på cirka en milliard kroner.

Nalunaarusiami nutaami takussutissap tulliuttup takutippaa, inuiaqatigiinnut isertitassat aningaasartuutissallu assigiinngitsut:

Naalakkersuisoq nuannaartoq

Attaveqaasersuutinut Naalakkersuisup Mariane Paviasenip (IA) naliliisimanerit nutaat naammagisimaarlugit oqaatigaa:

- Imarpik qulaallugu timmisartuussinernut Nuummi Ilulissanilu mittarfissat inuiaqatigiit aningaasaqarnerinut qajannaatsumik suli iluanaarutissartaqartutut, misissueqqissaarnermi nutartikkami inerniliunneqarmat nuannaarutigaara, Naalakkersuisoq tusagassiorfinnut nalunaaruteqarnermi oqarpoq.

Naatsorsuutigisamit allatut pisoqassagaluarpat kinguneqaatissanik misissueqqissaarsimaneq naapertorlugu, ilaasussat amerlassusaat naatsorsuisimanerup eqquunnissaanut apeqqutaapput.

Deloittes beregning tager udgangs punkt i passagertal fra 2019 - altså før coronapandemien.

- MIT-ip 2016-imit 2019 tikillugu kisitsisaatai siulittuummi aallaavigineqarput, ukiumullu ineriartorneq 2 procentimik iluarsiissuteqarfigineqartarluni. Mittarfiit ammarnerinit ukiunut pingasunut siullernut (2025-2027) tunngatillugu angalanermi aningaasartuutit annikillinerisa, angalanerullu sivikillinerata kingunerisaanik nalinginnaanngitsumik qaffariaateqassasoq naatsorsuutigalugu, 2 procentit taakkua saniatigut angalasut 5 procentinik amerleriassasut aallaavigineqarpoq, nalunaarusiami allassimavoq.

Kangerlussuaq ukioq manna iluarsaanneqassasoq

Naalakkersuisup ilisimatitsissutigaa, Nuummi mittarfissaq 2024-mi aatsaat atorneqalertussaammt, mittarfik ukioq manna iluarsaanneqarallassasoq:

- Kangerlussuup Kalaallit Nunaannut isaavittut 2024-mi atuinnarnissaata kingunerisaanik, timmisartunut mittarfik isumannaallisaanermut tunngatillugu piumasaqaatinik naammassinnissinnaaqqullugu, qalliutaa aserfallatsaalineqarallartariaqassaaq. 2022-p aasaanerani aserfallatsaalineqassasoq pilersaarutigineqarpoq, nalunaarummi allassimavoq.

Tamatuma saniatigut Kangerlussuup siunissaa pillugu suli nutaarsiassaqanngilaq:

- Kangerlussuup siunissaa pillugu suleqatigiissitaq suliaminik 2022-mi ukiup affaata siulliani naammassinnissasoq naatsorsuutigineqarpoq.