Nunatta tunngaviusumik inatsisissaa siulleq aajuna

Uagut, inuiaat kalaallit, nunagisatsinni Kalaallit Nunaanni, tamakkiisumik pisinnaatitaaffivut ingerlappavut, naalagaaffiullu aqunneqarneranut aaqqissuussaaneranullu malittarisassat uku inuiaat kalaallit naalagaaffiannut namminersortumut Kalaallit Nunaannut inatsisitut tunngaviusutut matumuuna aalajangersarlugit.

Kalaallit Nunaata Danmarkimi inatsisinik tunngaviusunik siullerpaamik tunngaviusumik inatsiseqalerneraniit ukiut 70-it qaangiunneranni Kalaallit Nunaata immaqa siunissami tunngaviusumik inatsiseriligassaani aallaqqaasiummi taama allassimasoqarpoq.

Paragraffit 49-t, kalaallisut quppernerni 18-iniittut, aalajangersakkanut nassuiaatit ilanngussallu, suliakkiissutinik sisamanik isumalioqatigiissitap sulineranut ukiuni kingullerni tallimani tunngaviusimasunik imaqartut ilanngullugit tunniunneqarput.

Isumaliutissiissummik, ukiakkut ataatsimiinnermi tassanngaannaq killigititamik ullulerneqartumik, tunniussinissamut atatillugu piffissakilliorsimaneq pissutigalugu suliap tuaviuussaaqisumik naggaserneqarsimaneranut takussutissanik arlalinnik takussaasoqarpoq. Isumalioqatigiissitat sulinerat oqaatsinut tunngassuteqartorujussuusimavoq, oqariartaatsit ilarpassui kalaallisut oqaatsini pioreersuusimanngimmata.

Naalagaaffiup aqqa dronningilu inuulluaqquneqassanersoq

Isumalioqatigiissitami oqaluuserineqarsimasut ilagaat naalagaaffinngortussaq Kalaallit Nunaannik taaguuteqassanersoq, tamannali isumalioqatigiissitamit inaarutaasumik inerniliiffigineqarsimanngilaq.

Isumalioqatigiissitap siunnersuutigaa Kalaallit Nunaat kunngitsuuffiunani naalagaaffiussasoq. Tamatumunnga nassuiaatigineqarpoq kunngitsuuffik amerlanertigut pilersinneqartartoq kunngeqarnerup atorunnaarsinneqarnerata malitsigisaanik.

Kalaallit Nunaat naalagaaffiussaaq, isumalioqatigiissitaq naapertorlugu nunami maani siornatigut namminerisamik kunngeqartoqarsimanngimmat. Tunngaviusumik inatsisissami kunngikkormiut aamma oqaatsimik ataatsimilluunniit eqqaaneqarsimanngillat.

Pissaanerup pingasoqiusaanera

Nuna pissaanerup Inatsisartut, Naalakkersuisut Eqqartuussiviillu akornanni pingasunngorlugu avinneqarsimaneratigut aqunneqassaaq, ullumikkut annerusumik minnerusumilluunniit ilisimariikkatsitut.

Taaguutit Inatsisartut, Naalakkersuisut aamma Eqqartuussiviit attatiinnarneqassanersut aamma oqaluuserineqarsimavoq, tamannali isumalioqatigiissitami inaarutaasumik aamma isummerfigineqarsimanani.

Naalagaaffiup qullersaa suli tassaassaaq Naalakkersuisut siulittaasuat, sulialli ingerlanneqarnerani isumalioqatigiissitami tamanna Inatsisartut siulittaasuannut nuunneqarsinnaassanersoq oqaloqatigiissutigineqarsimalluni. Taamatulli tassa pisoqassanngilaq.

Naalagaaffimmut innuttaassuseqarneq

Kinaluunniit Kalaallit Nunaannut innuttaassuseqartumik angajoqqaaqartoq (ataasiinnarmilluunniit) naalagaaffimmut innuttaassuseqalersinnaavoq, aamma nunani allani inunngorsimagaluaruniluunniit. Tamanna tunngaviusumik inatsisissami § 3-mi aalajangersarneqarpoq. Kalaallit Nunaat naalagaaffinngussappat naalagaaffinngorpalluunniit kikkut kalaallisut passeqarsinnaassanersut aaqqiivigineqarsimanngilaq. Nunami allami naalagaaffimmut innuttaassuseqarsimagaanni pisussaaffiit naalagaaffimmut innuttaassuseqalernissamik angusaqarnissamut malinnaatinneqartussat inatsisikkut aalajangersarneqassapput (tunngaviusumik inatsisikkuunngitsoq).

Tunngaviusumik inatsisisami katersuussinnaanermut kiffaanngissuseqarneq, upperisaqarnissamut kiffaanngissuseqarneq, oqaaseqarsinnaatitaanermut kiffaanngissuseqarneq, sulisinnaatitaaneq namminerisaminillu ineqarsinnaatitaaneq allaaserineqarput. Aamma paragrafferpaalussuaqarpoq meeqqat pisinnaatitaaffiinik matussusiisunik.

Aamma arlalinnik paragraffeqarpoq aalajangersaasunik ”Inuiaat kalaallit inuiaapput Kalaallit Nunaanni avatangiisimik pinngortitallu tunniussinnaasaanik atuinissamik piniarnissamillu pisinnaatitaaffillit. Kinaluunnit Kalaallit Nunaanni innuttaassusilik imminut pilersorniarluni piniarnissamut pisinnaatitaaffeqarpoq. Imm. 2. Inuiattut pinngortitamit piujuartitsineq tunngavigalugu atuineq tassaatipparput pinngortitamik eriaginninneq, aningaasarsiorneq, inuuniarnikkut kulturikkullu piujuartitsineq.”

Naalagaaffittut namminersortuuneq naalagaaffiillu allat

Kapitali ataaseq naalagaaffinnik namminersortunik allanik suleqarnermut aamma naalagaaffinnut allanut naalagaaffiilluunniit akornanni suliniaqatigiissinnut aalajangiisinnaassutsinik piginnaatitaanernilluunniit tunniussisinnaanermut tunngassuteqarpoq. Isumaqatigiissut Inatsisartut ¾-nik amerlannerussuteqarlutik akuersissutigissavaat tamatumalu kingorna innuttaasut taasitinneqarneratigut isummerfigineqassalluni, tamatumanilu qinersisinnaatitaasut affaat sinnerlugit taasisimassallutik.

Tunngaviusumik inatsisissamut nassuiaati isumaqatigiissummut taama ittumut assersuut tassaasinnaasoq free Associationimut tunngasutut taaneqartoq. Taamatut free association atorlugu pisoqartillugu, naalagaaffiup nammineq aalajangikkaminik kattuttoq pisinnaasassanik aamma/imaluunniit isumalluutinik amigaateqarluni, piginnaatitaanerit naalakkersuisoqarfimmi suliassaqarfimmi naalagaaffimmut allamut annertunerusumik anniknninnerusumilluunniit suliakkiunneqartarput. Pissutsini taamaattuni illuatungeriit akornanni aningaasaqarnikkut nuussilluni tamanna pisussanngorsinnaavoq.

Assersuut allat tassaasinnaavoq, naalagaaffik naalagaaffiit akornanni naalagaaffinnut allanut, soorlu EU-tut ittunut, kattulluni suleqatigiinnermi ilaalersoq. Taamatut pisoqartillugu piginnaatitaanerit oqartussanut naalagaaffiit akornanni suleqatigiinnermi pilersinneqartunut suliakkiunneqartarput.

Eqqartuussiveqarnermut tunngasuni inerniliisoqanngilaq

Aamma naalagaaffiup eqqartuussissuserisuanik peqassaagut, Naalakkersuisunit toqqarneqartumik, eqqartuussiviillu pillugit inatsiseqassalluta Inatsisartunit aalajangersarneqartunik.

Taamaattorli tunngaviusumik inatsisissamut nassuiaatini atuarneqarsinnaavoq, naalakkersuisaatsit pillugit suleqatigiissitaliaq imaluunniit isumalioqatigiissitaq tamakkiisuullutik, inatsimmut tunngaviusussamut missingiummi eqqartuussiveqarnermut kapitali pillugu inaarutaasumik aalajangiinerit angumerinngikkaat.

Taamaattumik eqqartuussiveqarneq pillugu kapitalimi aalajangersakkat inatsit tunngaviusussaq pillugu isumalioqatigiissitap tamarmiusup nassuiagarinngilai, kisianni inatsimmut tunngaviusussamut missingiut tamaat pillugu oqallinnerup ingerlaqqinneranut ilaanerulluni.

Kapitali nunatta eqqartuussisuata Kirsten Thomassenip, nunatsinni illersuisup Finn Meinelip aamma politiit pisortaata Bjørn T. Bayip immersuinerannik tunngaveqarpoq.