Nunatsinnit maarmorimik avammut niuerneq
Sorsunnersuup kingulliup tungaanut Maarmorilimmi piiaavimmit maarmori annertooq Danmarkimut nassiunneqartarpoq. Ullumikkut Kalaallit Nunaata maarmoriata periarfissai ilisimatuut suliniutaani annertuumi sammineqarpoq. GEUS-imi ingerlatsivimmi pisortap tikkuarpaa maarmorimik tunisassiorneq Kalaallit Nunaannut tulluarsinnaasoq
Aarhusimi illussanik titartaasartunngorniarfimmi ilaatigut Kalaallit Nunaanni maarmorip sanaartornermi atorsinnaanera ilisimatusaatigineqaleruttorpoq.
Aviisi Sermitsiaq taama allaaserisaqarpoq.
- Kalaallit Nunaanni maarmori nunarsuarmi maarmorit pisoqaanersaraat, maannamullu misissuisimanerit takutippaat nunani avannarlerni silap pissusaani atussallugu assersuutigalugu Italiamiit maarmorimit atasinnaanerusoq. Københavnimi Overformynderietip illutaa Kalaallit Nunaannit maarmorimit sanaajusoq ajornartorsiutitaqanngitsumik 1937-imiilli atavoq. Saqqaa aatsaat maannakkut aserfallatsaaliorneqalerpoq. Assersuutigineqarsinnaavoq Oslomi operahusi Italiamit maarmorimit sanaajusoq ukiut aqqanillit matuma siornagut naammassisoq arlaleriarluni nutarterneqarsimammat. Tamatuma saniatigut Kalaallit Nunaannit maarmori kusanartumik akimut ersinneqarpoq, atornissaanullu periarfissaqartoq takusinnaavarput, Aarhus Arkitektskolemi ilisimatooq Thomas Bo Jensen suliniummi Det Frie Forskningsrådimit 5,9 million koruuninik aningaasaliiffigineqarsimasumi 2020-milu naammassissami akisussaasoq oqarpoq.
Siorna aasaanerani ilisimatuut marluk Aarhus Arkitektskolemut attuumassuteqartut marluk Robert Brandt Trempe nukarleq aamma Jonathan Footes Maarmorilimmi piiaavimmi maanna matuneqarsimasumi tikeraarput, tassani piiaavik misissorlugu maarmorilu 350 kilo Danmarkimut nassarlugu maannakkullu misilerarlugu.
Allaaserisaq tamaat Sermitsiami atuaruk – uani ataani linki aqqutigalugu isissutissarsigit: