Nunatsinni takornariaqarnerup ineriartortinnissaa PKA-p periarfissarpassuaqarnerarpaa
Danmarkimi soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfiit annerpaat arlallit ineriartornermut aningaasaateqarfimmut milliardilinnik aningaasaliinissartik ammaffigaat, aningaasaateqarfillu ilaatigut Nuummi Ilulissanilu nutaanik mittarfiliornissamut taarsigassarsisitsissaaq
Qallunaat soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfissui arlallit aningaasaaterpassuarmik ilaasa nunatsinni attaveqarnermut suliniutinut aningaasaliissutiginissaannut piareersimapput.
Soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfiit aallaqqaammut Nuummi Ilulissanilu mittarfiit tallineqarnissaat aammalu Kalaallit Nunaata manna tikillugu ataatsimoortumik attaveqarnikkut suliniutaata annerpaartaat isiginiarpaat.
Taamaasilluni qallunaat-kalaallit aningaasaliissuteqarnermut aningaasaateqarfiat, Kalaallit Nunaanni aningaasanik milliardinik arlalinnik kaaviiaartitsilersinnaasoq, pensionsselskabit naalagaaffiullu, aningaasaateqarfiit milliardilinnik aningaasaatillit ataatsimoorlutik pilersitaasa tullerilersinnaavata.
Taanna pilersinneqarsinnaavoq Statens Udviklingsfondip, naalagaaffik qallunaallu soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfii aningaasaateqarluartut arfinillit tunuliaqutaralugit, juunip aallartinnerani aningaasaateqarfiliani aatsaat taama angitigisoq pilersippagu. Taanna ateqarpoq Danish SDG Investment Fund.
Manna tikillugu aningaasaateqarfik nunani siuarsagassani aningaasaliissuteqarnissamut 4,1 milliarder koruuninik neriorsorneqarsimavoq, taakkunanngalu 2,4 milliarder koruunit soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfinneerput.
– Kalaallit Nunaanni qanoq isilluni iliuuseqartoqarsinnaanersoq oqaloqatigiissutigerusunneqarpat pinngitsoorata peqataaruuppugut, Peter Damgaard Jensen, Danmarkimi pensionsselskabit annersaasa ilaanni PKA-mi pisortaaneq oqarpoq.
Taamatuttaaq juunip aallartinnerani naalagaaffeqatigiit ataatsimiinneranni ministeriunerup Lars Løkke Rasmussenip, Venstre, Naalakkersullu siulittaasuata Kim Kielsenip, Siumut, Kalaallit Nunaanni mittarfinnik suliniummut qallunaat aningaasaleeqataasinnaanerat periarfissatut tikkuarpaat.
Naalakkersuisut siuttuisa taakkua marluk aningaasaateqarfeqarfiup Kalaallit Nunaanni attaveqarnermut suliniutinut aningaasaliissutaasinnaasut ilaattut atorneqarsinnaanersoq misissorneqarnissaa kissaatigaat.
Namminersorlutik Oqartussanit pigineqartup Kalaallit Airportsip, Nuummi Ilulissanilu mittarfinnik talliliiniarneranut aningaasaleeqataaniarluni ineriartornermut aningaasaateqarfik sukkasuumik pilersinniarlugu Danmarkimi soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfissuit pingasut sassarput.
Aningaasaateqarfiit taakkua tassaapput ATP, PKA aamma Pensam. Siulliit marluk Danish SDG-mi peqataapput.
Kalaallit Nunaata takornariaqarneq ineriartortissappagu tamatumunnga pisariaqarput attaveqaatit amerlanerusut pitsaanerusullu, assersuutigalugu mittarfiit anginerusut, PKA-p pisortaanera Peter Damgaard Jensen erseqqissaavoq.
– Uannut qularutissaanngilaq pisariaqartitat eqqortut atorlugit Kalaallit Nunaanni takornariaqarnerup ineriartortinnissaanut periarfissalerujussuusoq. Pingaartumik qiviassagaanni Islandip tamatumuunakkut qanoq angusaqarsimanera. Kalaallit Nunaata atortussat pigisuuppagit nuna takornarianit tikissallugu alutornartorujussuugaluarpoq, Peter Damgaard Jensend oqarpoq.
PKA-p ingerlatsivik Australiamiunit pigineqartoq Tanbreez Mining Greenland siusinnerusukkut oqaloqatigisimavaa, taassuma Kujataani aatsitassanik qaqutigoortunik suliniutaanut aningaasaliissuteqarnissaq pillugu.
Oqaloqatigiinnerilli kinguneqarsimanngillat. Ukiuni arlalinni pissamaareersimallutik soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfinnut piffissanngorsimagunarpoq isumaliutigeqqissallugu Issittumi ineriartornermut akisussaaffimmik tigusinissaq, Kalaallit Nunaanni suliniutinut aningaasaliissuteqarnikkut. Ingerlatseqatigiiffiit pilersinneqarnikuupput aningaasaliissuteqartartussatut taarsigassarsisitsisartussatullu, ilaasortatik soraarninngornissamullu ileqqaartut erniatigut pitsaasumik qularnaatsumillu iluanaarutissinniarlugit.
Danmarkimi aningaasaateqarfiit annersaata ATP-p, siorna iluanaarutisiassat aningaasartuutillu suli ilanngaatiginagit 30 milliarder koruuningajannik iluanaaruteqarsimasup, PKA-tullu Kalaallit Nunaat samminialerpaa.
– ATP-mi aningaasaliiffigisinnaasanut takkuttunut ammasuuvugut. Aalajangiisuuvoq iluanaarutissat annaasaqaratarsinnaanermut naammaginartumik qularnaarneqarsimanissaat. Kikkunnik tamanik pitsaasumik neqeroorutilinnik oqaloqatigiinnissamut ammavugut, ATPs pensions- og investeringsforretningimi tusagassaqartitsinermut pisortaq Stephan Ghisler-Solvang oqarpoq.
Soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfissuit pingajuat, Sampension, ilaatigut Danmarkimi aningaasaliissuteqartarpoq. Ingerlatseqatigiiffilli aamma Kalaallit Nunaanni mittarfinnik suliniummut milliardinik akilimmut aningaasaateqarfik aqqutigalugu aningaasaleeqataanissaminut piareersimavoq.
– Soorunami aningaasaateqarfimmut taamaattumut aningaasaliinissatsinnut ammanerussaagut, nunami siuarsagassami aningaasakitsumi, assersuutigalugu Afrikami, Manerassuarmi Caribiamiluunniit, aningaasaateqarfimmut aningaasaliinissatsinninngarnit, aningaasaliissuteqarnermut pisortaq Henrik Olejasz Larsen oqarpoq.
Aningaasaateqarfimmik taamaattumik pilersitsinissamut piffissanngorsimava?
– Aningaasaateqarfimmik pilersitsinissamut ammavugut, tamanna piffissaqarluarluni isumaliutigeqqissaarneqarpat aningaasaateqarfiullu qanoq aaqqissuussaanissaa inissinneqarluni. Maanna Kalaallit Nunaanni, aningaasaqarnikkut siuariartorluartumi, sanaartortoqarluaqaaq. Taamaattumik isumassarsiatsialaassaaq suliniutit ingerlanneqartuuppata piffissami, Kalaallit Nunaata ullumikkutut sanaartornikkut sukkanerusumik ingerlatsinissamik pisariaqartitsiffiginngisaani. Mittarfinnik suliniutit aallartinneqassappata immaqa pitsaanerussaaq tamanna aallartinneqartuuppat piffissaq, aningaasarsiornerup qaffasippallaarnera eqqornaveersaarlugu. Tamanna pissutigalugu pisariaqartariaqanngilaq mittarfiit tallineqarnissaasa aappaagu aallartereernissaa. Qulakkiissavarput aningaasaateqarfik aningaasarsiornikkut napasinnaassasoq. Mittarfiliornissanullu aningaasaliissuteqarnissat tuaviuutipilunneqassanngillat. Uagutsinnut pingaaruteqartorujussuuvoq sukkavallaamik aningaasaliissuteqannginnissaq, Henrik Olejasz Larsen oqarpoq.
Soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfiit aningaasaateqarfik aqqutigalugu Kalaallit Nunaanni mittarfinnut suliniummut aningaasaliinaviarunanngillat, namminersorlutik oqartussanik pisussaaffilimmik peqateqarlutik naatsorsuutigisinnaanngikkunikku namminersorlutik oqartussat mittarfiit atornerannut akitsuuteqartitsissasut allatulluunniit akiliuteqartitsissasut.
Tamatumunnga pissutaavoq Nuummi mittarfittaassaq eqqaassanngikkaanni, Ilulissani, pingaartumillu Qaqortumi mittarfiliassat aningaasarsiornikkut akilersinnaanngimmata.
Arlalissuariarluni tamanut tusarliunneqartarsimavoq pingaartumik Qaqortumi mittarfiliassatut pilersaarut aningaasaqarnikkut artukkiissasoq.
Ministeriunerup Naalakkersuisullu siulittaasuata juunimi ataatsimiinnerminni isumaqatigiissutigaat, qallunaat inuussutissarsiornermut ministeriat nunatsinnilu inuussutissarsiornermut nukissanullu naalakkersuisoq, qinnuiginiarlugit siunnersuusioqqullugit qallunaat inuussutissarsiornermik ingerlatsiviisa soraarnerussutisiaqalernissamullu aningaasaateqarfiisa Kalaallit Nunaanni aningaasaliissuteqarnissamut ilisimasaqarnerisa periarfissanillu ilisimasaqarnerisa siuarsarnissaannut suleqatigiinneq qanoq annertusarneqarsinnaanersoq.
Tamatumunnga atatillugu ataatsimut aningaasaateqarfimmik pilersitsinissamut periarfissat ilimanaatillu nalilerneqassapput, ataatsimiinnermit oqaaseqaammi oqarput.
Taamaasilluni Kim Kielsenip Lars Løkke Rasmussenillu isumaqatigiissutigaat Nuummi Ilulissanilu milliardinik akilimmik mittarfiliortoqassappat, qallunaat qanoq isillutik aningaasaleeqataasinnaanersut misissorneqassasoq.
– Maannangaaq tamatumunnga nutaarsiassaqanngilaq, Statsministereqarfimmi tusagassaqartitsinermut allattuuneq Sabrina Drevsfeldt Theisen oqarpoq.