Nunatsinni suliffeqarfik ingerlalluartoq aajuna
Suliffeqarfik Avannaani sanaartornermik ingerlatsisoq KJ Greenland Ilulissani Kangiata illorsuassaata sanaartorneqarneranik suliaqarluni aallartissimalereerluni ingerlatseqatigiiffiup 2018-imut naatsorsuutit nuannaarutigisinnaavai. KJ Greenland siuariartornini ingerlateqqippaa ilanngaatissallu suli ilanngaatiginagit 110 millioner koruuninik iluanaaruteqarnermigut aatsaat taama angusarissaartigaluni.
Ilulissani Kangiata illorsuassaata annertuumik pilersaarutaasup sanaartorneqarnissaanut aallarnisarnerit siulliit aallartereerput. Sulisut, kranit, maskiinarsuit sanaartornermi atortorineqartartut usisaatillu sanaartornermik ingerlatseqatigiiffimmit KJ Greenland A/S-imeersut sapaatip-akunnerini makkunani sanaartorfissami ulappupput.
Pilersaarutit naapertorlugu Ilulissani ornittagassaq ilisimatusarnermullu qitiusoqarfiusussaq nutaaq 2021-mi aasakkut ammarneqassaaq. Ornittagassaq nunami kusanartumi asseqanngitsumilu, silap pissusiata allanngoriartorneranit annertuumit sunnersimaneqartumi, inissisimaffeqassaaq.
Illorsuarmit takuniaasut kangerlummut sumiiffimmut UNESCO-p nunarsuarmiunut kingornussarsiatut allattorsimaffianiittumut kusanarluinnartumik isikkiveqassapput.
Maajimi ulloq nuannerluinnartuuvoq. Seqinnerpoq, qupaloraarsuillu qitivipput. Ilulissat Kangerluata Kangiata ungasinngisaani sanaartorfimmi Qaasuitsup Killeqarfianit 300 kilometeringajannik avannarpasinnerusumiittumi qaartiterisoqarpoq, qillerisoqarluni assaasoqarlunilu.
– Kangiata illorsuassaa maannamut sanaartugassatta annersaralugulu pisariunersaraat. Suliniutip qanoq sanaartorneqarnissaata paasiniarneranut piffissaq immikkut sivisooq atorsimavarput. Maanna qularnaatsumiilluta misigisimavugut, ilaatigut Realdaniamut aamma illussanik titartaasartumut Dorte Mandrupimut atatillugu atortussiassanik toqqaanermut illorsuassallu ilusilersugaaneranut aaqqiissutissat ilaannut siunnersuutinik saqqummiussinissamut akuerineqarsimagatta. Suliap ingerlanneqarnera manna nutaanik ilikkagaqassutigisimavara. Tamanna suliniummut uatsinnullu tamanut annertuumik pissarsiaqaataasimavoq, KJ Greenlandip pisortaa Karl Jensen, oqarpoq.
Sermitsiap KJ Greenlandip pisortaa Karl Jensen aningaasaqarnermullu pisortaa Palle Bendtsen qullersaqarfimmi Imersuarmut Aqqut 10-miittumi naapisimaarpai, taannalu Kangiata illorsuassaanik sanaartorfiup ungasinngisaani Ilulissani sanaartornermik ingerlatsisartut inissisimaffigisaata tukangaatsiartup ilaaniippoq.
Inuussutissarsiummit ingerlatallit nuimanianngitsut, siunnerfimminnilli eqqumaffiginnilluartut, marluk taakkua allaffeqarput pilimasuunngilluinnartumik. Suliffeqarfimmi taama ittut pingaartinneqarpallaanngillat. Tamatuma akerlianik sulisut ilorrisimaarluarput, suliffeqarfiullu sanaartornermik suliaqarfiup iluani inuusuttunut ilinniarfitsialanngornissani anguniagaraa.
KJ Greenland suliffeqarfiuvoq siuariartortoq ingerlalluartoq. 2018-imut naatsorsuutini, CVR-registerimi tamanut saqqummiunneqaqqammersuni, ingerlatseqatigiiffik 2017-imi 91 millioner koruuninik iluanaaruteqarsimalluni ilanngaatissat suli
ilanngaatiginagit 110 millioner koruuninik iluanaaruteqarluni aatsaat taama angusarissaartigaaq. Ukiumut naatsorsuusiorfiusumut 2013-imut sanilliullugu ilanngaatissat suli ilanngaatiginagit iluanaarutit siorna 73 millioner koruuninik amerlanerupput. KJ Greenland naatsorsuutimini kaaviiaartitanik paasissutissiisimanngilaq, kisianni kisitsisit tamatumunnga atatillugu pingaarutillit ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit iluanaarutinit qaffasinnerungaatsiarsimassapput.
AllaaserisaqtamakkerluguaviisiSermitsiamiatuarsinnaavat. Aviisiuaniataanipissarsiarisinnaavat: