Nunatsinni septembarimi aatsaat taamak kiassimatigivoq
Aasaq nalinginnaasumit nerlernerulaarsimavoq, septembarimili aatsaat taamak kiatsigisimalluni. Tamatuma saniatigut Aasianni Sisimiunilu qaqutigoortumik sialussaqarluarsimavoq.
Kalaallit Nunaanni septembarip qaammataa kiassimaqaaq.
EU-mi silamik nakkutilliissutaaji Copernicus-imi tamanna takuneqarsinnaavoq.
Danmarks Meteorologiske Institut-imi (DMI) pigaartut pisortaata Thor Hartip ilisimatitsissutigaa, septembarimi agguaqatigiissillugu nalinginnaasumik kiattarneranit 8 gradinik kiannerusimasoq.
Taassuma nassuiaatigaa, Canadami naqitsiinissaffiup malitsigisaanik silaannaq kissartoq isugutattorlu Atlantikup avannaata tungaanut ingerlasimasut.
- Ilaannikkooriarluni kissartoq kujataanit kujataatalu-kitaanit maanga apuussinnaasarpoq, qaammalli naavillugu kiassimanera qaqutigoortupilussuuvoq, pigaartut pisortaat aasaanerani sila nillataarsimariarluni septembarimi kialluarneranik tupigusuuteqartoq oqarpoq.
Kiallunilu sialoqarsimaqisoq
Septembarip qaammataani aatsaat taamak kiatsigiinnanngilaq, aammali sialoqarsimaqaaq. Thor Hartip oqaatigaa, silaannaq kissartoq isugutattorlu aalamik imaqartarmata sialoqarnerusimassasoq.
Sialoqarsimaqaarlu.
Aasianni kingullermik sialoqarnerpaasimavoq, 1958-imi septembarip qaammataani 145,3 millimeteriusunik sialoqarsimalluni. Nalinginnaasumik 33, 7 millimeteriusaraluartut.
Sisimiuni kingullermik silaoqarnerpaasimavoq 1961-imi. Taamanikkut 159,5 millimeterinik sialoqarsimagami, nalinginnaasumik 60,5 millimeteriusaraluartut.