Skip to main content

Nunatsinni pinngortitaq ‘allanngortoq’: Sikoqannginnera pinngortitami ataqatigiittoqarneranut allannguisoq

Inuit pilersitaannik silap pissusaata allanngoriartornerata kinguneri ilungersunartut allanngorteqqinneqarsinnaanngitsullu nunami maani takuneqarsinnaalersimasut, kalaallit misissuisimanerisa takutippaa.

Inuit CO2-mik aniatitsinerisigut silap pissusaata 'allanngorneranut' assersuummik takorusukkaanni, Nunatta Kujataani ullumikkut pissutsit qiviaannarneqarsinnaapput. 

Kujataatami imartaani pissutsit ima allanngorsimatigipput, allaat qilalukkat qernertat, qipoqqaat aarluillu uteqqittussaajunnaarunarlutik allamut nuussimallutik.

Videnskab.dk naapertorlugu, ukiut 200-t ingerlaneranni sikoqassutsimik imaatalu kissarneranik uuttortaasarnikkut uumasut assigiinngitsut pillugit paasissutissanik misissuisimanerup tamanna takutippaa.

Misissuinermi pinngortitap ataqatigiinnerani uumasut 'nerisareqaqatigiinnermi qullersatut' taaneqartartut sorliit sunnerneqarsimanersut qitiutinneqarsimapput.

Allanngoriartortoqarnera qularnanngitumik ingerlaannassaaq; ilisimatusartut tamanna pinngortitami 'allanngortoqarneranik' taavaat.

- Misissuisimaneq peqqissaarulluinnagaq pingaaruteqarluinnartuuvoq, tamatumami takutippaa najukkani allanngortoqaannanngitsoq, aammali silap pissusaata allanngoriartornera Issittup sinneranut sunniuteqqrtoq, Aarhus Universitets Arktiske Forskningscenterimi professori Mikael Kristian Sejr, misissuisimanermik Videnskab.dk-mi atuagaqarsimasoq oqarpoq.

Kujataata imartaani sikorsuakinnerulersimavoq, tamatuma malitsigisaanik aarrit qilalukkallu qernertat avannarparternerusimapput, uumasullu allat angisuut pinngortitami ataqatigiittoqarneranut sunniuteqartut kujataata imartaani uumasuulersimallutik. (Illustration: GRID Arendal)

Kujataata imartaani allanik uumasoqalersimasoq

Misissuinermi Kujataata imartaani sikoqartarsimasumi pinngortitap allanngoriartornera qitiutinneqarsimavoq.

Pinngortitarmi allanngorsimavoq, pingaartumik aasakkut sikoqassaangajassimalluni. Tamatumalu malitsigisaanik uumasut nalinginnaasumik kujasinnerusumiittartut sikulerujussuullu avataani uumasartut kujataani takussaalersimallutik.

Tkigaagulliusaat qipoqqaallu kiisalu aalisakkat aalajangersimasut, aarluit aarluarsuillu kujataaniittalersimapput, pingaartumik ukiuni qulikkuutaani kingullerni.

»Tunit tungujortumik sulussugullit aamma takusalersimavagut, taakku 2012-imi siullermeersumik kujataani pisarineqarsimapput, taamanerniillu kujataaniittalersimallutik,« Danmarks Tekniske Universitets Nationale Institut for Akvatiske Ressourcer-imi professori aamma ilisimatuussutsikkut Videnskab.dk-mi allaaserinneqataasoq Brian MacKenzie nassuiaavoq.

Paasisaqarnerorusukkuit Videnskab.dk-mit atuaruk: Klimatiske 'tipping points' kan fastlåse ustoppelige forandringer på kloden – hvor tæt på er de? https://videnskab.dk/forskerzonen/naturvidenskab/klimatiske-tipping-points-kan-fastlaase-ustoppelige-forandringer-paa-kloden-hvor-taet

Tamatuma peqatigisaanik aarrit qilalukkallu qernertat siusinnerusukkut kujataani uumasuusartut ikiliartuinnavippput, sikoqarnerusumut avannarpartersimagamik.

Misissuinermi uumasut angisuut qitiutinneqarsimapput, taakku ajornannginnerusumik takuneqarsinnaammata aamma amerlassusaasa allanngorneri silap pissusaata allanngorluinnarneranut takussutissaammata.

»Uumasut nerisareqatigiinnermi qullersatut taaneqarsinnaasut nerisarisartakkaminnik pinngitsuuisinnaanngilluinnarput uumasunillu allanit sunnerneqapallatarlutik. Taakkunani allanngortoqartoq takusinnaagaanni, pinngortitami ataqatigiittoqarnerata ilaani aamma allanngortoqarsimanngitsoornavianngilaq,« Pinngortitaleriffimmi professori ilisimatuussutsikkullu Videnskab.dk-mi allaaserinnittoq Mads Peter Heide Jørgensen oqarpoq.

Allanngortoqarnera najukkani kisimi pinngitsoq

Misissuinermi Kujataata imartaa qitiutinneqaraluartoq, silasp pissusaata allanngoriartornerata kinguneri qanoq annertutigisinnaanersut misissuinerup takutissimavaa.

Sikorsuit sumiiffimmut misissuifigineqartumut sinniuteqarluartartut imaata sarfaanit Beaufort Gyre-mik taaneqartartumit, Alaskap avannaata kitaanit ukiorpassuarni kujataanut anngutsinneqartarsimapput.

Sikorsuit Alaskap avannaata kitaaniit ilaatigut Nunatta avannaarsuatigoorlutik Kalaallit Nunaata Svalbardillu akornanniittoq Fram-strædet aqqutigalugu kujataanut misissuiffigineqartumut tissukartarput.

- Tamatuma takutippa, silap pissusaata allanngoriartornera qanoq annertutigisumik naatsorsuutigineqanngitsumillu qanoq sunniuteqarsinnaatiginera, Mads Peter Heide-Jørgensen Videnskab.dk-mut oqarpoq.

Kalaallit Nunaanni innuttaasut amerlanersaat najukkani uumasunik pinngitsuuisinnaanngilluinnarmata, silap kissakkiartornera ilutigalugu pinngortitami ataqatigiittoqarnerata qanoq allanngortoqassanersoq paasisaqarfigissallugu pingaaruteqarpoq.

- Misissuisimaneq Kalaallit Nunaata sinneranut aamma tunngassuteqarpoq, silamummi tunngatillugu pitsaanerusumik iliuuseqartoqanngippat allanngortoqangaatsiartoqarnissaanik tamanna takutitsimmat, Mikael Kristian Sejr nassuiaavoq.

Sikorsuaqaqqittalersinniarlugu silap pissusaata allanngoriartornera mumisilluguluunniit unitsinneqassappat, silap kissakkiartornera mumisillugu nillernerulersinneqartariaqartoq, ilisimatusartunit oqaatigineqarpoq.

Nunarsuarmi silap 1,5-2,0 gradenik kiannerulinnginnissaanik Parisimi isumaqatigiissutigineqarsimasumit maannakkorpiaq kianneruleriartortutut isikkoqarpoq.

OQALLIFFIMMUT TIKILLUARIT
  • Oqallinneq malinnaaffigalugulu peqataaffigerusukkukku cookies akuerissavat: ”accepter cookies”.
  • Pingaarutilik! Malittarisassat nutaat: oqallinneq malinnaavigiumallugu peqataaffigiumallugulu https://www.facebook.com/settings/cookie ataani Valgfrie cookies atuuttussanngortinneqassaaq.
  • Oqaaseqaatit allaffissartaat browserinni aamma mattunneqarsinnaavoq. Browserinni Facebookimi oqaaseqaatinut allaffissat atuutilersinnissaannut ilitsersuut uani atuarsinnaavat.
  • Sermitsiaq.AG atuartartutta akornanni isumaqatigiinngittoqaraluarpalluunniit oqalliseriaatsip pitsaasuunissaanik kissaateqarpoq. Oqallinnermut malittarisassanik unioqqutitsineq mattunneqarnermik kinguneqarsinnaavoq.
  • Oqaaseqaatinik sakkortuunik nalunaarutiginninneq pisinnaavoq "rapporter" toorlugu imaluunniit ”markere som spam” toorlugu.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER