Skip to main content

Nunatsinni ilisimatusarneq aqqutissiuisumik ilisimasaqalersitsisoq

Inuit ilaat inuusarput genimik pualasuunngornissamut aamma sukkortunngornissamut qaninnerutitsisartumik. Nunatsinni innuttaasunik misissuinermit inernerit aqqutissiuisut tamanna takutippaat, tassani Steno Diabetes Center Copenhagenimi professori nakorsaanerlu aalajangiisumik tapeeqataavoq.

Kingornussisarneq aamma avatangiisit inuit ilaanni oqimaappallaalertarnerannut puallartarnerannullu sunniuteqartarnera ilisimaneqareerpoq – kisianni kingornussisarnerup qanoq sunniuteqartigisarnera suli tamakkiisumik qulaajarneqarnikuunngilaq. Taamaammat ilisimatuut genimi allannguummik sukkortunngornissamut puallarnissamullu qaninnerulersitsisartoq nassaarimmassuk qulaajaanermi pingaaruteqarpoq. Allannguut kalaallini nassaarineqarpoq, kisianni nunarsuaq tamakkerlugu nassaassaavoq. Steno Diabetes Center Copenhagen tusagassiuutinut nalunaarummi allappoq.

Ilisimatusarfik
- Allannguut paasineqaqqammersoq takoriikkatsinnit annertunerusumik aamma sunniuneqarneruvoq. Inuit angajoqqaaminni marluusuni allannguummik pigisaqartut, inunnit peqanngitsunit agguaqatigiisillugu 15 kiilunik oqimaannerusarput. Qeqqata nerutussusaat 17 cm-erinik nerutunerusarpoq. Angajoqqaaniillu marlunnit allannguummik kingornussisimasut sukkornissamut qaninnerusarput – oqimaappallaarnerinnarmik nassuiaatitaqanngitsoq, Steno Diabetes Center Copenhagenimi, Marit Eika Jørgensen, professor aamma nakorsaaneq oqarpoq.

Taassuma Kalaallit Nunaanni pualaneq, sukkorneq aamma genetik ukiuni amerlasuuni ilisimatusarfiginikuuaa, ilaatigullu Københavns Universitetimit, Ilisimatusarfimmit aamma Syddansk Universitetimi  Statens Institut for Folkesundhedimeersut ilisimatuut suleqatigai.

Genimi allannguut Nunatsinni genetiskimik nalaatsornikkut nalinginnaasuuvoq, innuttaasut ikillutillu aamma assigiiaarmata. Taamaammat sunniutaa takutinniarlugu naammattunik nassaarfissaasimavoq, Kalaallit Nunaanniinnaanngitsoq nunarsuaq tamakkerlugu atuussinnaasumik. Inernerit aqqutissiuisumik ilisimasanik tapeeqataapput, taakkulu atuagassiami ataqqineqartumi Nature Geneticsimi saqqummiunneqaqqammerput.

Timersorfissaqarnermut aamma peqqinnartumik nerisaqarsinnaaneq aalajangiisoq
Genimi allannguut ilaatigut nererusussutsip naleqqussartarneranut sunniuteqarpoq, nassaarnerlu pualanermut aamma sukkortarnermut pissutaasunut ilisimasanik nutaanik tapertaasinnaallutik aamma nakorsaatinik nutaanik ineriartortitsinermik kinguneqartitsisinnaavoq. Kalaallit Nunaannili ukiuni 20-ni kingullerni ataatsimut isigalugu oqimaappallaartut pualavallaartullu amerleriarnerannut nassuiaatissaanngilaq.

- Oqimaappallaalernermut peqqinnanngitsumik nerisaqarluni aalavallaannginneq aalajangiisuujuaannassaaq. Kisianni inuit ilaat pualanermut allanullu qaninnerullutik inunnguuseqartut misissuinitta takutippaa, Marit Eika Jørgensen nassuiaavoq, nangillunilu:

- Ukiuni qulikkaani pualanermut ilisimatusarneq inernerit uppernarsaaserpaat, oqimaappallaarneq pualanerlu siullertut qaratsap nererusussutsimut qitiusoqarfianit aqunneqartoq takutippaa, killilimmillu piumassutsip nukinganik naqisimaneqarluni. Taamaammat kingornuttakkatigut oqimaappallaalersinnaanermut qaninnerugaanni oqiliniarnissaq pisariusinnaavoq. Inunnut ataasiakkaanut taamaattumik tapersersorneqarnissaq aamma timersorfissaqarnissaq, kiisalu peqqinnartumik qaalernartumik nerisaqarsinnaaneq aalajangiisuuvoq, taanna tusagassiuutinut nalunaarummi oqarpoq.

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER