Nunatsinni arnani siullersaalluni geologimi ph.d.-nngortoq: Sammisanut misissuisarfik ajunngilluinnartoq

- Soorunami tulluussimaarlungalu nuannaarpunga. Tamannami anguniagarisuaannarsimavara.

Taamatut oqarpoq 42-nik ukiulik Majken Djurhuus Poulsen, Nunatsinni arnani siullersaalluni geologimi ph.d.-nngorsimasoq.

Tamanna pivoq Kujataani pink safirimik qaqqamillu pink safireqartumik misissuereermat.

Ilinniagaq ajunngilluinnartoq

Majken Djurhuus Poulsenip ilaatigut Tasiilap eqqaani qaqqat pinngorneranniit ujaqqat oqaluttuassartaat paasisaqarfiginiarlugu sammisani tunngavigalugu tamanna misissorsimavaa.

- Isumaqarpunga tamanna kinaassutsimiittoq, tassa inuttut alapernaatsutut nutaanik nassaarusuttuaannarlunilu misissuerusuttuaannaraanni. Kalaallit Nunaanni tamarmi qaqqarsuaqarlunilu ujaqarpoq - qaqqat qanoq pinngorsimanersut tupigisuaannarsimavara, taanna oqarpoq.

Misissuisimanerata takutippss, pink safir itTasiilap eqqaani ukiut 1,84 milliardit matuma siornatigut pinngorsimasut. Misissuinermi inerniliussat aamma takutippaat, pineqartut 650-700 gradinik kissartoqarnerani aamma 7-9 kilobarimik naqitsineqartoqarnerani, tassa nunarsuup iluani 26-33 kilometerit missaanniittumi pinngorsimasut.

- Nunatsinni rubinit safirillu nunarsuarmi pisoqaanersaasut ilagaat, taanna nassuiaavoq.

Sammisanut misissuisarfik ajunngilluinnartoq

Majken Djurhuus Poulsenip Nuummi GEUS-ip allaffiani sulinermini ph.d.-nnorniutini København Universitetimi aamma De Nationale Geologiske Undersøgelser for Danmark og Grønland-imi (GEUS) suliarisimavaa.

Kalaallit Nunaat - Majken Djurhuus Poulsen naapertorlugu - geologimi misissuissalluni eqqortuulluinnarpoq.

- Qangarsuaq geologip pinngoriartornera misissorusukkaanni Kalaallit Nunaat sammisanut misissuiffigissallugu ajunngilluinnarpoq, pineqartummi qaqqami suli pinngorfigisaminniipput, qaarsullu ersiinnarlutik.

Kangia kitaalu

Majken Djurhuus Poulsenip misissuisimanera aamma safirinik nutaanik misissuinermut aamma safirit tunineqarsimasut suminngaanneernersut uppernarsarlugillu sumiissusersiniarlugit periutsinik nutaanik inerisaanissamut atorneqarsinnaavoq.

- Kitaaniittumi Aappaluttumi rubinisiorfeqarlunilu safirisiorfeqarpoq. Taamaammat Kujataani korundit Kitaani korundinut assersuunniarlugit misissugassaqqissimapput, Majken Djurhuus Poulsen oqarpoq, nangillunilu:

- Kujataaniittut Kitaaniittunit nutaajunerupput, kitaaniittummi ukiut 2.7-2.5 milliardit akornanni pisoqaassuseqarput.

Pink safirini pinngoqqaatit taakkulu pinngorfii paasisaqarfigineqarnissaannut - misissuisimasoq naapertorlugu - rubinit safirillu assigiinngitsut suussusersineqarnissaannut atorneqarsinnaapput

Majken Djurhuus Poulsen ph.d.-nngorniutiminik maajip 19-iani illersuisimasoq, GEUS-imi geologitut suli sulisuusoq, suliniutinut nutaanut peqataatinneqartuartarpoq.