Skip to main content

Nunarsuarmi kunngeqarfiit pisoqaanersaat nuannarineqarpoq

Sermitsiaq.AG-ip republikaneriata paasivaa sooq kunngikkormiut taama Kalaallit Nunaanni nuannarineqartiginersut

Sooq kunngikkormiut nuannareqaagut? Aaqqissuisoqarfiup republikaneria, apeqqut akissutissarsiniarlugu kunngikkulerituut, taakkulu pillugit allaaserinnittartut kunngikkormiullu apersorpai.

Kunngikkormiut qasoqqaqaat kajumissuseqarpiaratillu.

- Sooq tappavungarsuaq majuassaanga? Prins Henrik majuartarfiit tikkuaatigalugit qatimaluppoq.Narsami inuusutissalerinermut atuarfimmi INUILI-miipput.

- Ilami nuliat tappikaniikkami, sulisuat Lene Balleby akivoq.Prins Henrik pitsorloqisoq nangaasunnguamik qummut ingerlaqqippoq.

Kunngikkormiut aatsaannguummat nerisassat assigiinngitsut arfineq-marluk nereqqammerpaat viinninik akisuunik iggisertarlutik. Sineriapput umiarsuarlugu angalaneq aqaguagu naammassissaaq. 

Margrethe Henrillu ullut 15´nit misigisaqaqalutik  kaffisoqattaartarlutik, takusassarsiortinneqarlutik assammittaasarlutillu angalanikuupput.

Innuttaasut akileraarutitigut akiligaannik angalareerlutik kunngikkormiut illussaarsuarminnut utinnginnerminni  savaatilik nersussuaatilillu Sofus Frederiksen pulaassavaat, immiorfik Nanoq Beer Greenland pisortatigoortumik ammassavaat Hotel Narsamilu kaffisussallutik. Usi suli aamma quleriit aappaanni Sermitsiameersoq kunngikkormiunillu allaaserinnittartoq avisi Billed-Bladet oqaloqatigeqqaartussaavaat.

Dronningip uia 77´nik ukiulik majuartarfitsigut qummukarniaasaartoq nalligilaanngitsuunngilara.

Kunngeqarneq taamaatilli
Kunngikkormiut soqutigisarinngilakka.Kunngiitsuunianut ilaavunga(republikaner).
Kunngikkoqarneq qangarsuaaniit pilerpoq.Kunngikkormiut demokratimik ingerlatsineq sanioqqutaarlugu ingerlapput.Kikkut tamarmik naligiillutik inunngortariaqarput, kunngikkormiulli inatsisit qulaaniitutut ipput.

Danskit kunngeqarfiat nunarsuarmi taamaattut pisoqaanersaraat ukiumullu annerpaamik 400 milliuuninik akilerneartarpoq, Storbritania Norgelu eqqaassanngikkaanni nunarsuarmi akisunerpaajulluni. Meeqqat amigaateqarlutik inuusut, napparsimasut kræftimut akiuussutissamik pitsaasumik amigaateqartut, allallu eqqarsaatigalugit ilaqutariit ataatsit taamarsuaq pilluakajaartineqarsinnaanngitsut uanga isumaqarpunga.

Kunngiitsuuniaasugut amerlanertigut kisitta akerliuniartarpugut. Uangaana ajoquteqartunga? Timima sannaani amigateqarsimanerama kunngikkormiunik nuannarisalinnut ilaanngilanga?

Ilumut tiguartinnavissumut sunnigassaannginnerlunga?.
Kunngikkormioqarneq paasinerorusullugu taakku angalanerata immikkoortuani kingullermi angalaqataavunga, Qaqortumilu qaffasinnerpaaffimminiippoq.

Margrethe tusarnaarpoq
Inuit untritillit arlallit talittarfimmiipput kalaallit danskillu erfalasulisaarlutik.

- Uagut kalaallit kunngikkormiut nuannereqaagut, tamannalu tikeraarnerisa annertusitippaat., borgmester Simon Simonsen nuannaaqaluni oqarpoq.

- Kunngikkormioqarnerisa naalagaaffeqatigiinnerup iluani akuerineqartutut misigitippaatigut.Qaqortumi taakkuninnga nuannaerisaqanngitsunik nassaassaqarunanngilaq, borgmester Simon Simonsen oqarpoq, qulingiluariarlunilu hurra´rtitsilluni.

Kunngip umiarsuaa talippoq.Margrethe tungujuartunik assukkersorluni nasartaaserluni niuvoq. Qungujulaarluni aalaterivoq.

-Margrethe! Margrethe aammalu! Arnaq kunngikkormiunik nuannarisalik suaarpoq assiliivinilu piareerlugu.

Akimasuup tusarsimagunarlugu arnaq nakkuppaa, paffinilu kunngikkormiorpalaartumik aalatillugu assilisilluni. Uia tunuani malinnaarusaarpoq.

Paarsisut pingasut PET´meersut angutit inuusuttut qanillivallaarnissaat nakkutigat, taaku Henrik qaninngoorniarsaraat, sisamallu iluatsippaat.

Henrik isumagissaarpoq inuusuttullu sisamat assammillugit.

- Paggak!, suaartoqarpallappoq. Sunaaffa arnap ernutaata dronningip atisai attorsimagai.

Inuit akornanni nuanisartut ilagaat Inuusuttut Inaanni pisortaq Else Lund.

- Kunngikkormiut tapersersorpakka Danmarkimut atatilluta dronningeqaratta, Else oqarpoq ualimullu timersortarfimi kaffisoqataanissaminut qilanaarluni.

- Margrethep Kalaallit Nunaat avammut nittarsaalluartarpaa, taamaammat akillugu tikilluaqqulluartariaqarparput, isumaqarpoq.

Inuppassuit tunuatungaanni niviarsiaqqat marluk niaqui nuillattaarput. Angutaata paarlakaajallugit kakappai, alapernaaqaallu. Arnaat soqutigisaqarpasinnginneruvoq, tassaavorlu aningaasaqarnermut naaakkersuisoq Maliina Abelsen.

- Nuannaarutigaara kunngikkormiut nunarput piffissaqarfigalugu avammut malunnartimmassuk, taakkuninnga nuannarisaqartuugaanni akerliugaluaraanniluunniit tamanna nersualaartariaqarpoq.

- Illit suuit? Aperivunga.

Æh. Akornanni inissisimagunarpunga, niviarsiaqqalli dronningi qanimut tagamikku nuannaaqaat.Taakku angerlarsimaffitsinni tamakkuninnga sammisaqartorujussuupput, Maliina oqarpoq.

Puisip amiinik tapersersuineq
Kunngikkormiut bilimut qernertumut ilaallutik Qaqortoq ingerlaarfigissavaat kunngikkormiorpaartunngortillugu. Avisiliortut TV-milu assiliisartut torrallaaniarsaripput. Nûno Isbosethsen KNR-tv, pisut tunuatungaaniippoq.

- Utoqqatseraluarpunga maannakkut dronningi soqutigivallaarnagu Frederilerinerugama, illarasaarpoq.

- Sooq Frederik soqutiginarnerua?

- Kalaallit Nunaannut attavilerujussuuvoq. Nuna asavaa, tamannalu takutittarlugu, Nûno oqarpoq oqaluttuarlunilu Great Greenlandimi ilanngutassiorsimalluni. Pisortaa Henriup Margrethellu pulaassavaat. Tamaasa natsiup allattuullu amiinik qaatiguunik tuissavaat, tunisassiornermut iluaqutaanissaa neriuutigalugu.

Alla eqqaanngilara Kommuneqarfik Sermersuup borgmesteria Asii Chemnitz Narup. Angalanerup ilaani kunngikkormiut tapersersorlugit oqaluttuunnikuuaanga.

- Margrethe arnaavoq paasisaqarusuttartoq silassorissorlu.Pusip amia Europami soqutigineqarunnaarmat immikkut pisoqartillugu aappariit aalajaallutik puisip amiinik atortarput, Asii Narup Chemnitz erseqqissaavoq.

Oqimaaqatigiissaarineq ajornakusoortoq
Great Greenlandip fabrikianukarniarlunga aalajangerpunga. Mersortut unikkallarsimapput, igalaakkullu silammut kunngikkormiut takkunnissaat takuniarlugu itsuartorlutik.

Angutit sulinertik ulluinnartulli ingerlatiinnarpaat. Pisortaq Henrik Estrup pissangaqaluni paarlermi uteqattaarpoq.Naak kiakkaluaqisoq puisip amiinik sanaanik qernertunik habit´eqarpoq. 

- Kunngikkormiut qanga kingullermik puisip amiinik atortut eqqaamaviuk? Aperivara.

- Naamik. Maannakkulli taamaattunik atussallutik periarfissaqalerput, suliffeqarfiup aningaasatigut ajornartorsiutillip pisortaa oqarpoq.

Kinguinngua Billed Bladep tusagassiortua assiliisualu tikiupput.

- Margrethe Henrillu puisip amiinik atortillugit qanga kingullermik takuisigit? Aperivunga.

- Dronninngi akuttunngitsumik puisip amianik naatsumik atortarpoq. Henrik aamma peqarpoq, ilaannilu atortarpaa, Anne-Lise Weimann oqaluttuarpoq. Taanna ukiuni 30´ngajanni kunngikkormiut pillugit paasissutissiisarpoq.

- Politikkilerisussaanngillat, puisilli amianik atisaqarneq ajortuunngitsoq takutinniarlugu taamaaliorttarsoraakka, Anne-Lise Weimann oqarpoq.

- Mink´ip amianik atornerusarpoq, assiliisoq Hanne Juhl maluginiagaqarsimavoq.

- Puisimuna amianik sanaaq naappallaaqimmat taamaaliortartoq, Anne-Lise Weimann akivoq.

Taassuma kunngikkormiut Kalaallit Nunaannut angalanerini arlaleriarluni peqataasarpoq, isumaqarporlu kunngikkormiunik taamatullu kunngeqarnermik soqutiginninneq ukiut 100´t qaangiuppata tammanngikkuni suli annerulerumaartoq. Kina kunngiunersoq apeqqutaavoq.

- Kunngikkormiut soqutiginartuupput immikkuullarinnerat pinnagu taakkunani immitsinnut takusaratta. Aammali allatulli nalinginnaavallaassanngillat uagutsitullu pissusilersorlutik. Oqimaaqatigiissariniarneq imaannaanngitsoq. Pingaartumik kunngikkormiut inuusuttaannut, Anne-Lise Weimann oqarpoq.

Nuummut nuunniarlik
Kunngikkormiut inuusuttaasa isornartorsiorneqartarnerat tusagassiortup Trine Villemannip ilisarinerarpaa. Kunngikkormiut isornartorsiorlugit marlunnik atuakkiornikuuvoq. Siulleq tunisaalluarpoq, aappaalu 'Kongen og dronningen af Grønland' nammineq naqitigaq nungunneqarsimalluni. Isumaqarpoq kalaallit soqutiginninnerat naalagaaffeqartigiinnermut. Ilisarnaataasoq ajunngitsoq.

Trine Villemann qissiminneqarpoq ukiup ataatsip matuma siorna siunnersuuteqarami Frederik marylu, kunngissakkut, periarfissamik atorluaasariaqartut. Inuttut tapersersuiniarunik inuillu tikillugit inuuniarunik  Nuummut nuuttariaqartut.

Pineqartunit tamanna qisuariarfigineqanngilaq.

- Kalaallit kamallutik e-mailerfigaannga isumaqarlutik nunarput akimasunik inuulluataanik nunarput najugarineqassanngitsoq, Trine Villemann oqaluttuarpoq.
Siunnersuutini suli maannamut attappaa.

- Piffissaq Frederiup inuuffiata nalaa Amalienborgimi sianiginarsimappat, taava ingerlaannaq nulia qitornaalu ilanngullugit Nuummut nuutissagaluarpaat. Kunngissarput nulianailu tamak nuannarineqartigigamik Kalallit Nunaannut iluaqutaasinnaagaluarput- piumagunik! Piumappat? Ilimananngilaq. 

Kunngikkormiut ukiuni makkunani ajornartorsiutaat tassaavoq matoqqavallaaqigamik, avatiminni pisunut malinnaanatik, Trine Villemann sukaallalluni oqarpoq.

Kirsten Thisted, ph.d aamma lektor ikinnerussutillit pillugit ilisimatusarfimmi
København Universitetimiit isumaqarpoq kunngikkormiut  nuannarineqarnerat Danmarkimisulli assigiimmik tunngaveqartoq. Kunngit dronningillu oqaluttualiaapput ulliunnarnik qiimmaallatsitsisut. Aamma peqqutaavoq kunngikkormiut ilaqutariittut nutaaliatut ilisarnarmata, qullasinnerusumiiutigalutik inissisimasut.

- Taakkunani immitsinnut takusinnaavugut, aappatigulli inornartuupput, allamik,sinnattumillusooq sanaajullutik, Kirsten Thisted isumaqarpoq pisunilu pingaarutilinni sassartarmata nersualaarpai, taamaalillutik naalagaaffik ataatsimoortittarlugu.

- Kia dronningep Jonathan Motzfeldt namminersorneruleratta qiteqatigigaa puigunngilaa?Kalaallisoorpoq takusinnaavarpullu pisussaanini pinnagu ataqqinnillunili kalaallisoortoq.Aammattaaq nunatta ineriartornera namminiileriartorneralu nuannarluni takusinnaagaa. Polikikkiunersoq isumaqartoqarsinnaagunanngilaq, taamaassimappammi inuit kunngikkormiut taamamk tapersersortiginavianngikkaluarpaat, Kirsten Thisted oqarpoq.

Nersualaarineq
Narsami angalaneq naajartuaalerpoq.

- Massakkut!, kunngikkormiut siunnersortaat oqarpoq.
Billed-Bladet tusagassiortua ilagalugu ininnguamut pisataqarpianngitsumut iserpugut.

Prins Henrik akiatunginniippoq.

Misigisaq eqqumiippoq. Oqassaarutivippuna. Kukkusumik oqassasoralunga pasinapiluttumilluunniit qisuariaruma qanoq pineqarnissara annilaangagalugu.

Henrik nakkuppara. Ilimagisamit qiimarpalunneruvoq. Qungujoriarluni taannaqami Sermitsiaq nersualaalerpaa. Allaammi allaaserisat issuangajattarpai. Avisiiorneq apeqqutigaa.Sukkasuumik eqqarsariapallappunga isumaqarama kunngikkormiut taamatut qoqasseeriartartut. Apersuisup tunuliaqutaa pilaariarlugu nersualarlugu. Iluatsitsineq.

Eqqarsaat tamanna qimapallappara, ilami nersualaarneqarlunga usseruminartaqigama, tamannali allaavoq. Henrik ilumoorsaarpaluppoq.
Aap, ilumoorsaarpaluppoq. Taamak oqaannaraanni ajunnginneruvoq. Tamarmik taamaapput.

Angalanermi maluginiarsimavara tikitatik nutaat tamaasa sulerinersut soqutigisaallu pillugit oqaloqatigisaraat. Aamma qungujunnartunut qanipput. Qanilaarpalupput toqqissisimanarlutik. Tamanna ilumoorukkaat nalunanngilaq.

Margrethe ilannguppoq.Apersuivunga.Misigisaq eqqumiik. Fjernsynimi takusarakkit allaanngilaq inuuneq tamaat ilisarisimasat. Apeqqutit illaatigisarlugillu akilluartarpaat.

Akornuerpakka.Ajorinngilaat. 'Du' aamma 'I' atorlugit oqartoortarpunga. Tunuanni siunnersortaat anersaamiguni, kukkunerali soorlu soqutigivallaanngikkaat. Piffissaq naariasaarpoq. Inuulluaqquakka. Tunukkut kissartorujussuarmik malugisaqarpunga.

Ila kunngikkormiut inussiarnerlutillu inuppalaangaaramik..

Dronningip apriilip 16-ani 75-iliineranut atatillugu aviisi AG dronning pillugu immikkut sammisaqarpoq. Aviisimi immikkut sammineqarnera apriilip 15-ani saqqummersoq, akeqanngitsumik pdf-ikkut aaneqarsinnaavoq

Aviisi ataani pisiarineqarsinnaavoq:

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER