Nunarsuaq tamakkerlugu takutitseqqaarneq: Filmini nutaani qimmit pingaarnertut malinnaavigineqarput

Ilisimatusarnermi suliaqarneq Qimmimik taaneqarsimasoq filminik tallimanik suliaqarsimavoq, inuusuttut utoqqaallu qimussertartut qimussertarneq pillugu eqqarsaataat filmini saqqummiunneqarlutik.

Qimmeq tusagassiutinut nalunaarummini taama allappoq.

Filminik tulleriiaartunik ”Qimmit tammarpata”-nik taaguutilinnik Qimmeq pilersitsivoq. Filmit tulleriiaartut ilisimatuut suliaanni immikkoortuni ilaanniipput, qimuttullu timaata kingornussaanut misissuinermi, kulturikkut oqaluttuassartaani peqqissutsimullu paasissutissanik ingerlatitseqqittussaalluni.

- Pingaartissimavarput uagut filminik assiliisartuussugut tunuarluta qimussertartut kalaallit nunaanni ullutsinni pissutsit oqaluttuaritinnissaat. Ilisimannillutik qimmit qimuttut 2018-imi kalaallit inuiaqatigiinni inissisimaffiat oqaluttuaanni erserpoq, filminik assiliisoq, Frederik Teglhus, filmiliornerup tunuliaqutaa pillugu oqaluttuarpoq.

Qimmit qimuttut ikiliartortut

Kalaallit Nunaat Issittumi Avannarlermi amerlanerpaanik qimuttunik qimmeqarpoq. Ukiunili qulikkaani marlunni kingullerni qimmit 50 procentit sinnerlugit ikileriarsimapput. Qimmit qimuttut Avannaani Tunumilu ullumikkut 15.000-it missaanniipput.

Qimmip suliani Facebook atorlugu siammarniarpai.

- Pingaartissimavarput filminik tallimanik qimussertartut oqaluttuai tunngavigalugit pilersitsiniarluta, Facebookikkut siammartersinnaasatsinnik, Frederik Teglhus oqarpoq.

Filmit tallimat

Kalaallit Nunaanni Avannaata Qimussersuaqarnissaanut Qasigiannguani ulluni makkunani piareersartoqarpoq. Tassunga atatillugu Qimmeq aalajangerpoq filmit illoqarfimmi tassani sisamanngornermi takutissallugit. Filmit tamarmik immikkut sammisaqarput.

Piniartoq – Fangeren

23-inik ukiulik, Martin Madsen, tunup avannaata sineriaani suli qimuttut puisinik nannunillu piniarnermi atugarai – tamannalu ilaqutaasa atugariuaannarsimavaat. Kisianni Kaalaallit Nunaanni
pissutsit allanngoriartorput, kalaallillu qimuttuat arriitsumik tammariartorpoq.

Sukkaniunneq – Væddeløbet

Kalaallit Nunaata kitaani angut inuusuttup Avannaata Qimussersuani ajugaanissani sinnattorivaa. Qangarujussuaq assartuinermut atugaasimasoq, massakkullu sukkaniuutinngorsimasoq. Filmimi Sukkaniuunneq -mi 13-inik ukiulik, Nick, aatsaavissuaq sukkaniuunnermi peqataasoq malinnaavigineqarpoq.

Angalatooq – Den rejsende

Angut 1992-ip 2006-illu akornanni 20.000 km sinnerlugu qimusserluni inuiaat inuit Canadami Alaskamilu kulturimit kingornussassaat ataqatigiisilerniarlugit angalaarsimavoq. Nuummi angerlasimaffimmini Kalaallit qimuttuata siunissaa eqqarsaatersuutigivaa.

Eriagisagut – Pioneren

Kalaallini siullerpaalluni sakkutooqatigiinni, Sirius Patrujlenimi, peqataanikup annaassiniarneq inuunermik allannguisimasoq oqaluttuarivaa.

Ingerlatitseqqiineq – Arven

Sisimiuni Johannep qimuttuutini atornerorusullugit suliffinni taamaatiinnarsimavaa. Johanne arnat Kalaallit Nunaanni qaqutigoortut ilarivaat - inuussutissarsiutigalugu piniartuuvoq. Tuttunniarneq takornarianillu angallassineq inuussutigivaa.

- Allannguutit iluamik paasinarsisarput, oqaluttuartup allannguutit misigereersimappagit. Filmiliorneq atorusussimavarput ilisimatusarnermi paasissutissat erseqqitsinnerulerniarlugit ataqatigiilertinniarlugillu. Neriuutigaarput filmiliani oqaluttuat inuit kulturiannut ullutsinnilu kinaassutsimut oqallinnermi tunniussisinnaalluassasut. Pingaartumik neriuutigaarput filmit qimmit qimuttunik soqutiginnitsitsinerulerumaartut tulluusimaarnermillu pilersitsilerumaartut, qimussertarneq siunissami atatiinnarumallugu , filminik pilersitsisoq, Anders Drud oqarpoq.

Filmit marluk International Wildlife Film Festival (IWFF)-
imut, Montana-mi USA-miittumut, takutinneqartussatut ilanngunneqarput.