Nunarput Parisimi isumaqatigiissummut ilanngutissasoq
Naalakkersuisut Glasgowimi silap pissusaapillugu ataatsimeersuartoqarnerani ataasinngornermi nalunaarutigaat, Kalaallit Nunaat Parisimi isumaqatigiissummut ilanngunnissamut piareeqqasoq. Naalakkersuisut naapertorlugit, ilanngunnikkut nunap suliffissuaqarnikkut ineriartortinneqarnera killiliiffigineqassanngitsoq.
Qulaajaasimanerup takutippaa, Kalaallit Nunaat Danmarkip nammatassatut agguagarsiaanut
peqataatinneqanngikkaluarluni CO2-millu aalajangersimasumik annikilliliinissamik
pisussaaffilerneqanngikkaluarluni Parisimi isumaqatigiissummut peqataalersinnaanissaminut periarfissaqartoq.
Naalakkersuisut taamaammat aalajangersimapput, nunat tamalaat silap pissusaa pillugu isumaqatigiissutaannut 2015-imeersumut Kalaallit Nunaat ilanngutissasoq, isumaqatigiissut naapertorlugu gassinik silaannarmik kissatsitsisartunik aniatitsisarneq mingutsitsinngitumk nukissiuuteqarnikkut silallu pissusaanut naleqqussarnikkut killilersimaarneqassaaq.
- Tulluusimaarutigaara Naalakkersuisut Parisimi isumaqatigiissummut peqataalissallutik
aalajangersinnaammata. Nunat issittumiittut silap kissakkiartuinnarneranik
malunnaateqarfiunerpaat ilagaat, Naalakkersuisuniillu isumaqarpugut akisussaaffiup ilaanik
kivitseqataasariaqarluta, Naalakkersuisut Siulittaasuat Múte Bourup Egede oqarpoq.
Taamaalillutik Naalakkersuisut Parisimi isumaqatigiissutip Kalaallit Nunaannut
atuuttunngortinneqarnissaanut piareersaatit Inatsisartutigut aallarnissavaat.
Uuliasiortarneq unitsinneqarsimasoq
Naalakkersuisut siulittaasuat naapertorlugu, silap pissusaanut atatillugu akisussaaffiit ilagisimavaat, uuliamut periusissiap maanna atuuttup juunip qaamataaniit atorunnaarsinneqarnera kiisalu Kalaallit Nunaanni uuliasiortoqarunnaarsinneqarnera.
Naalakkersuisut uuliasiornissamut taarsiullugu nunap nukissiuutinik ataavartunik atuisarlunilu nittarsaanneqartarneranik siuarsaanissaq aalajangiussimavaat.
- Naalakkersuisut isumaqarput CO2-mik aniatitsinnginnerulernissamik piujuaannartitsisunillu mingutsitsinngitsunik nukissiuuteqalernissamik siunnerfeqarneq kalaallit nunaanni ataatsimoorluta qanoq iliuuseqarfigisariaqaripput. Siunissaq nukissiuutinik ataavartumik minguinnerusumik atuiffiuvoq, taamatullu ajunnginnermik angusaqarsinnaalluta, aalajangersimaneq pillugu tusagassiorfinnut nalunaaruteqarnermi oqarpoq, nangillunilu.
- Kalaallit Nunaat pisariaqartitamiit annerusumik erngup nukinganik isumalluutissaqarpoq. Tamakku erngup nukinganik isumalluutit annertuut Kalaallit Nunaanni nunanilu tamalaani aningaasaliisartut, sarfamik akikitsumik ataavartumillu annertoorujussuarmik, assersuutigalugu qarasaasiaqarfinnut imaluunniit P2X-inik suliaqarnermut atorneqartussamik atorfissaqartitsisut, suleqatigalugit atorluarneqarsinnaapput.
Kalaallit Nunaat peqataasimanngitsoq
Parisimi 2015-ip qaammataani isumaqatigiissuteqarnikkut anguniagaavoq, nunarsuarmi 2100-p tungaanut 2 grader ataallugu kiassuseqarnissaa.
Taamanikkut Naalakkersuisuusut isumaqatigiissummut nangaassuteqarsimapput, Kalaallit Nunaat isumaqatigiissummut ilanngutissappat nunap suliffissuaqarnikkut ineriartorsinnaatitaanera qulakkeerneqarsiamnngitsoq nalilerneqarmat. Qineqqusaartoqarmalli IA-mit nalunaarutigineqarsimavoq, namminneq aalajangiisinnaasuugunik Kalaallit Nunaat Parisimi isumaqatigiissummut ilanngunneqassasoq.
Naalakkersuisulli aggustip qaammataa tikillugu isumaqatigiissummut ilanngunnissamik pilersaarutit pillugit erseqqissumik nalunaaruteqarsimanngillat. Taamanikkulu Inuussutissarsiornermut, Niuernermut Silallu Pissusaanut Naalakkersuisup Pele Brobergip § 37 naapertorlugu apeqqummut akissuteqarnilu oqaatigaa, Parisimi isumaqatigiissummut ilanngunnerup kingunerisinnaasaanik Naalakkersuisut nalilersuileruttortut.
Nunat angisuut qanoq iliortarpat
Nalilersuisormat inerniliunneqarsimavoq, Kalaallit Nunaat nunami inuussutissarsiornerup suliffissuaqarnerullu ineriartortinneqarneri kinguneqartinngikkaluarlugit Parisimi isumaqatigiissummut ilanngussinnaasoq.
Ritzau naapertorlugu, nunat 100-nik amerlanerusut Glasgowimi COP26 aallartitsinnagu silap pissusaanut tunngatillugu anguniakkatik nassiussimavaat. Naatsorsuutigisanulli sanilliullugit aniatitsisarnerit tamarmiusut 2030-mi 7,5 procentimik taamaallaat annikillisinneqassapput. Parisimi isumaqatigiissummi anguniagaq malillugu aniatsitsisarneq 55 procentimik apparneqartariaqaraluartoq.
Nunarsuarmi suliffissuaqalinngikkallarneranit sila agguaqatigiissillugu maanna 1,2 gradinik kiatnnerulersimavoq, ilisimasallillu arlallit naanpertorlugit anguniagaq anguneqarsinnaanersoq qularnarpoq. Taamaakkaluartoq ataatsimeersuartoqarnerani nunat tamarmik immikkut co2-mik aniatitsinertik qanoq annertutigisumik annikillisinniarlugu nalunaaruteqarnissaat alaatsinaanneqassasoq naatsorsuutigineqarpoq.
Silap pissusaa pillugu ataatsimeersuarnermi pingaartumik Kina USA-lu nunarsuarmik aniatitsinerup 40 procentiinik aniatitsisartut isiginiarneqarnerunissaat ilimanarpoq.