Skip to main content

Nunareput EU-lu

– Anguniagaraarput EU-mik attaveqarnitsigut ineriartortitsinissarput, tallimanngormat Karl Lyberth Brysselimi oqarpoq

Aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu Naalakkersuisoq Karl Lyberth EU-llu aalisarnermut kommissæria Maria Damanaki ippassaq, juunip 28-anni, isumasioqatigiinnermi »Greenland - development EU relations«-imi, Brysselimi Kalaallit Sinniisoqarfianni ingerlanneqartumi, peqataapput. Inuit 100-t missarpiaanniittut peqataapput.
Karl Lyberthip aallarniutigalugu eqqartorpai Kalaallit Nunaannut siuariartornissamut periarfissat nutaat, aammalu aningaasarsiornikkut ineriartornermut atasinnaasumut iluaqutaasumik qanoq isilluni suliffinnik nutaanik pilersitsisoqarsinnaanersoq. Tamanna atuarneqarsinnaavoq namminersorlutik oqartussanit tusagassiorfinnut nalunaarummi.
Oqalugiarnermini tikippaa qanoq pingaaruteqartigisoq innuttaasut siunissami inuussutissarsiutinngortussanut naleqqussakkanik anguniagalimmik ilinniagaqartinneqarnissaat.
– Aalisarneq EU-mut attaveqarnitsinni pingaaruteqarnersaavoq. Nunarpulli aalisarnerinnaanngitsumik aamma EU-mut allanut atassuteqarpoq. Pitsaasumik isumaqatigiissuteqarpugut ilinniagaqartitsinermut iluaqutaasumik. Sammisaqarfimmi tamatumani EU-p Nunatsinnut attaveqarnerminik ineriartortitsiniarnera tamakkiisumik tapersersorparput, tamanna siuariartornitsinnut sunniuteqarmat. Anguniagaraarput EU-mik attaveqarnitsigust ineriartortitsinissarput, Karl Lyberth oqarpoq.
Imartsiornermut aalisarnermullu kommissærip, grækerip Maria Damanaki-p EU-p Kalaallit Nunaannik peqateqarnermini pingaarnerusutut ingerlatsisuunera tikippaa.
Aamma atuaruk Damanaki-p Nunatsinnut neriorsuutai pillugit allaaserisaq UANI
Maria Damanaki 2012-mi Nunatsinniippoq aalisarneq issittumilu politikki oqaloqatigiissutigiartorlugit. Isumasioqatigiinnermi peqataanera ussatsitsilluartoq tusagassiorfinnut nalunaarummi allassimavoq.
Nunatsinnut aalisakkat amerlanerusut
Tamatuma kingorna Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffianni siulersuisunut siulittaasup Henrik Lethip eqqartorpai Kalaallit Nunaat nunarsuarmiunngorsaanermut nunanullu allanut aalisakkanik tuniniaanermut qanoq isilluni naleqqussarnersoq.
Ilaatigut piumasaraa Kalaallit Nunaata aalisakkat, aningaasarsiornikkut killeqarfitsinnut appakaatftut aalisarsinnaassagai.
Aamma atuaruk Henrik Lethip oqalugiaataa aammalu Atlantikup Avannaani aalisarnikkut ajornartorsiutit pillugit allaaserisaq UANI
Ilisimatusarfimmi rektorip Tine Parsip eqqaretorpaa nunap naalagaaffittut ineriartortinneqarnerani ilinniagaqartitsinermut kulturip ilanngunneqarnissaa.
Post.Doc. Ulrik Pram Gad, Københavns Universitetimi Center for Avanceret Sikkerhedsteori-mi sulisoq, saqqummiussivoq qulequtalimmik "Nunasiaanerup kingorna oqartussaaniunneq: Kalaallit Nunaat EU-p eqqannguani".
Isumasioqatigiinneq naggaserneqarpoq Kommissionimi Udviklingsgeneraldirektoratimi vicegeneraldirektørip Marcus Cornaro-p ilisaritinneqarneranik. Taassuma katersuussimasut ilisimatippai EU Kommissionip Namminersorlutik Oqartussanik suleqateqarneranik, ullumikkut ilinniagaqartitsinermik samminnittumik. EU ukiumut 200 millioner koruunit missarpiaannik tamatumunnga aningaasaliissuteqartarpoq.
Isumasioqatigiinneq naggataarlugu ilassinnittoqarpoq, tamatumani Royal Greenlandip pisortaanerata Mikael Thinghuusip ingerlatsivik tunisassiaalu ilisaritillugit, ilassinninnermik Nunatta Inuiattut Ullorsiorneranik malunnartitsisumik aallarniutitut.
Peqataasut Nunatta nerisassaataanik soorlu raajanik qaleralinnillu nutaanik sassaallerfigineqarput.
Henrik Lethip isumasioqatigiinnermi oqalugiaataa Sermitsiami isumaliutersuutitut ilanngunneqarpoq, tamatumalu saniatigut Atlantikup Avannaani EU-p aamma Islandip Savalimmiullu akornanni aalisarnikkut aaqqiagiinnginnerit pillugit allaaserisaqarluni.

Velkommen til debatten
  • Oqallinneq malinnaaffigalugulu peqataaffigerusukkukku cookie akuerissavat.
  • Sermitsiaq.AG-p atuartartut akunnerminni isumaqatigiinngikkaluarpataluunniit kissaatigaa, pitsaasumik oqallittoqartarnissaa. Oqallinnissamut malittarisassavut unioqqutinneqarpata oqallinnermut peqataaqqusaajunnaartitsisoqarsinnaavoq.oq .
  • Peqqarniitsumik oqaaseqartoqarsimaneranik nalunaarutiginnittoqarsinnaavoq, "rapporter" toorlugu imaluunniit ”markere som spam” toorlugu”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER