- Nunap inoqqaavi tamarmik illoqarfimmut nuuppata, annaasaqangaatsiassaagut

Annoraamineq qaqortuuvoq. Henrik Saxgren Nukâka Coster-Waldauilu inissimmata tarraat takuneqarsinnaapput, nipilersuulli tusaaneqarsinnaalluni. Annoraaminermilu titarnerq sikup quppaatut isumaqartinneqarluni.

Siku pinngortitanngortinneqarpoq kingornalu nannut niaquattut isikkoqalerluni.

Sorte Diamantip inersuaaniippugut Kongelige Bibliotekimiittumi. Henrik Saxgrenip suliani kingulleq 'Ultima Thule' pillugu oqaluttualerpoq.

Ukiup affaa Thulemiittoq

Ultima Thule europamiunit nunat avannarlersaattut, pygmænit enhjørninginillu najugaqarfigineqartutut isigineqartarsimalluni. Taakkuli kingorna avammut angalasimapput nunamillu nutaamik toraarsillutik, taamaasillunilu Ultima Thule avammut nikeriartinneqaqqissimalluni. Angalanerallu sikumit unitsinneqarsimavoq, tassanilu pygmænik toraarsisoqarsimanngilaq enhjørninginillu isigisaraluatik paasilersimavaat qilalukkat qernertaasut.

Nunalu tamanna Knud Rasmussenip Thulemik atsersimavaa. Henrik Saxgrenip nuna arfineq marloriarluni tikissimavaa, katillugit ukiup affaa. Tassani piffissap annersaa siukumi piniartut ilangisarsimavai.

- Piniariataatsip tammannginnerani uppernarsarnissaa pingaartitaraara. Maanna piniartut kinguariinni kingullersaaratarsinnaapput, assiliisartoq Sermitsiaq.AG-mut oqarpoq.

Kalaallit Nunaannut asannittoq

Henrik Saxgrenip Nunatsinnut attaveqarnera sivisuvoq. 1987-mi Aasiveqartitsineqarani tikeraarsimavoq. Tassani kammalaatinilu Karsten Sommerilu ullaakkut qaqqasiorput, seqineq kissaqaluni qullarnermini aput nakkaaqqammersoq aatsissimavaa. Tassani Henrik Saxgreni siullerpaamik Kalaallit Nunaanni assileeqqaarpoq, tamannali kingulliusussaasimanngilaq.

2004-mi 'Krig og Kærlighed' atuakkiani pillugu taanna Nunatsinnut tikeraaqqippoq. Atuakkami piniartorsuaq japanimiu Ikou Oshima, nunarsuarmi nunaqarfiit avannarlersaanni najugalik assiliartaliussimavaa. Tassa aalajangersimavoq nunap ilaanut utissalluni.

Angalaneq siulleq

2014-mi Henrik Saxgren suliniuteqalerami suna imarissaneraa ilisimasimanngilaa, taamaattoq piniartut ilagalugit angalaqataasariaqarluni aalajangersimavoq.

Angalanini siulleq pillugu pakatsinarfiungajassimasoq inersuarmi ulikkaaqqasumi ersarissumik oqaluttuaraa. Taamani putsernera pissutaalluni takusaqarsinnaasimanngillat, sikulli sinaavanut apuukkamik masarluunera pissutigalugu kamini plastikkinik qallertariaqarsimallugit. Angalaneq angusaqarfiunngaarnavianngitsoq taassuma oqarneratut, kisiannilu putserunnaariasaarsimavoq.

- Tupinnaqaaq, Henrik Saxgren oqarpoq, tunuanilu asseq putsertoq nuna aliaanaalluinnartumik taarserneqarluni.

Messiassitupajaaq inissilluni tallini siaarsimavai, taanna upperisarsiornernik upperisaqanngitsoq nalissaqanngitsumik misigisaqartinneqarpoq.

Qimussertilluni silaarutigajattoq

Piniartunik sikup sinaavanut oqaluttuarluarnerata tulleriissaarluakkamik saqqummersitsineq oqaluttuarluarneratali isikkunitsippaa.

Henrik Saxgrenip piniartoq Ilennguaq Savissimiu siullermik aaffanniaqatigisimavaa. Tassani ingerlaannaq aporfissamik nalaataqarput, tassani piniartup tannequtaa toqunneqartariaqarsimavoq, taakkununanngalu qimuttut arfineq pingasuinnanngorlutik.

Piniarfissamulli apuukkamik Ilennguaq piffissaq sivikitsuinnaap iluani aaveq naalissimavaa. Henrik Saxgrenip timini tamaat atorlugu aaveq qanoq aallaammik seqqorlugu toqungasuarneqarnissaanik oqaluttuaraa.

Angerlamut ingerlaarneq assiliisartup sakkortunaarsimavaa. Naak aaffattarisap neqaata affaa kingorna aasassanngorlugu qimanneqaraluartoq, ingerlaarneq nalunaaquttap akunnerini 15-ni isseqisumi uniffeqanngitsumillu ingerlaarsimavaat. Piniartoq Ilennguaq angerlamut apuukkusussimavoq, piffissamilu kingullermi Henrik Saxgreni eqqaminiittunik sianigisaarutingajassimavoq.

- Angerlamut apuukkatta illuaqqannut majuarninni silaarutiginnginnissara kisiat eqqarsaatigisimavara, taanna oqarpoq, qanorlu pisunninni sakkortutigisimasoq inersuarmiittunut paasitikkumallugu takutillugu.

Assiliisartup Sassuma Arnaa naapeqqaarmagu

Oqaluttuaqattaareerneratalu kingorna Nukâka Coster-Waldau tullinnguuppoq. Taassuma Sassuma Arnaa angakkunit piniakkanik pissakilliorfimmi nujai illaariartorneqartartut oqaluttuaraa,.

Sammisaq Henrik Saxgrenip saqqummersippaa. Angalanerit ilaanni Qaanaami upernaakkut ataasinnguamilluunniit aaffattoqarsimanngilaq. Taannalu tikimmat uummasut 300-400 missaanniittut takkuteriarsaarsimapput, Sassuma Arnaata iperarsimassavai.

- Malugisimavara, angerlasimaffinniit Kalaallit Nunaannikkaangama immikkorluinnaq misigisaqartarlunga.

Piniariaaseq pingaaruteqarpoq

Ilaatigut tamanna suliamini uatsinnut eqqaassutigerusuppaa, inuunermilu atuinermi iluaqutissanit pilerisaasutiniillu allamik peqarmat. Peqqarniitsupilussuarmik pinngortitaqarmat inoqarnera apeqqutaatinnagu.

- Nunap inoqqaavi tamarmik illoqarfimmut nuuppata, annaasaqangaatsiassaagut, taanna Sermitsiaq.AG-mut oqarpoq.

- Uatsinnut anginerujussuarmik peqartoq eqqaasippaatigut, pinngortitaq uatsinnit anginerusoq.

Taanna isumaqarpoq, Namminersorlutik oqartussat piniariaaseq tammatsaalinerusariaqaraat. Taassuma paasinnittariaasianit oqaluuserineqarneruvoq iliuuseqarfigineqarpallaaranilu.

- Avannaani Tunumilu piniariaaseq kalaallit ilisarnaatigaat, ikittuaraannarnilluunniit piniariaaseq ilisimaneqaraluarpat. Piniariaasermi tammarpat sulerisoqassangami?

Taassumalu sammisaatut isikkoqartillugu 'taamaattoqarnissaa' apeqqutaajunnaarnikuuvoq.

- Atuakkiara takussutissaalersinnaavoq pingaarutilik – silaannaap kissakkiartornerata kinguneranik – piniariaaseq ulorianarsiortutut oqaatigineqarsinnaavoq, Thulemilu sikumi piniartut kinguaariinni kingullisinnaallutik, atuakkiamini aallaqqaasiinermini allappoq.

Atuagaq 'Ultima Thule' Gyldendalimit saqqummersinneqassaaq.