Nunanut allanut politikki qineqqusaarnermi ilanngutilerpaat: »Danskit naalakkiisarnerat tassa«

IMMIKKUT:Nittartagaq nutaarsiassaqartitsivik Sermitsiaq.AG nutaarsiassaqartitsivimmi aviisinit marluusunit Sermitsiamit AG-millu allaaserisat iluittuutillugit qinersinissap tungaanut saqqummiussisassaaq. Atuartartut 6. aprilimi qinersinissap tungaanut ilisimasaqarnerulernissaat qinersinissamullu tunngassuteqartunik saqqummilaartitsinerunissamik aqutsisut kissaateqarnerat aallaavigalugu nutaarsiassaqartitsivik taamaaliorpoq. Allaaserisat aviisineersut nittartakkami ataatsikkut saqqummiunneqassanngillat, tulleriiaarneqassallutilli.

Qineqqusaarnermi nalinginnaasumik pisut qaninnerusat sammineqartarput. Ulloq suna, aqqut suna. Kisianni politikerit nuimasut arlallit isumaqarput Nunatta nunarsuarmi susassaqarnera pillugu oqallinnermi aammattaaq apriilip arfernata tungaanut ilanngunneqartariaqartoq.

Tunngavigisat arlaqarput.

Siullermik Nunatta EU-mit anineraniilli nunatta killeqarfiata avataani susoqarnersoq oqaluuserineqarpallaarsimanngilaq. Ingammik marluk tamatuma pisariaqarneranik ersertitsipput: Nunarsuaq tamakkerlugu coronap tuniluunnera aamma Amerikap Nunatsinnik soqutiginninnera pilertortumik annertusiartuinnartoq, tamanna sakkortusivoq Donald Trumpip 2019-imi pisiarinninniarluni neqeroorneratigut.

Aappaattut naatsorsuutigineqarmat »Kunngeqarfiup Danmarkip« issittumi iliuusissatut pilersaarutaa nutaaq aasartinnagu saqqummiunneqarnissaminut piareersimassasoq; iliuusissatut pilersaarut piffissami 2021-mit 2030-mut ingerlasussaq. Tassa siumut ukiuni qulini.

Inatsisartunut qineqqusaartut malunnaateqartut arlallit upperissagaanni tamatuma pileriartornera piviusunngunngitsooqqajaavoq. Apeqqut tassaalluni qinersereernerup kingornatigut Inatsisartuni amerlanerussuteqartoqassanersoq iliuusissatut pilersaarummut nunatta tapersersuinissaanut.

Isumaarutissaaq

Aleqa Hammond – Nunatta Qitornai sinnerlugit qineqqusaartoq 2018-imiilli Inatsisartut Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaani siulittaasuusoq naapertorlugu – tunngavissaqarluarpoq Nunatta iliuusissatut pilersaarummit peqataajunnaarnissaanut.

– Nunarsuarmik isiginninnerput Danmarkip isiginninneranut assersuunneqarsinnaanngilaq, taamaattumik uanga isumaqarpunga Nunatta iliuusissatut pilersaarummut peqataanissaa pisariaqartuusoq, Aleqa oqarpoq.

Tamatumunnga ilutigitillugu Aleqa inerniliivoq Københavnimi nuannarineqarnavianngitsumik, aamma danskit nunanut allanut ministereqarfiani soqutiginngitsuusaaruminaassaaq. Tassa kunngeqarfiup issittumut pilersaarutaa uppernarunnaassaaq aamma naleqqukkunnaassaaq Nuuk suleqatigiinnermit tunuarpat.

– Nunani allani issittumi iliuusissatut pilersaarut soqutigineerutissaaq Nunarput peqataanngippat. Taamaattumik uagut eqqumaffigilluassavarput suniarnerluta, aamma inissisimaffipput atussavarput iluaqutissatsinnik pissarsiniarnitsinnut, Aleqa Hammond oqarpoq.

»Uagut nammineq suliaqassaagut«

Naalakkersuisut siulittaasorisimasaata oqaatigisai saqqummerput politikerit Nuummi Ilisimatusarfimmi oqallinneranni, inuiaqatigiinnik ilisimatusartut marluk Maria Ackrénip aamma Rasmus Leander Nielsenip nalunaarusiamik nutaamik saqqummiussinerannut atatillugu Kalaallit Nunaanni innuttaasut nunanut allanut politikkimi sammisanut isumaat pillugit. Misissueqqissaarneq taamatut ittoq siullerpaaq.

Aleqa Hammondip saniatigut Inatsisartut Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaani ilaasortat allat marluk oqallinnermi peqataapput Pele Broberg (Naleraq) aamma Justus Hansen (Demokraatit), oqallinneq tuluttut ingerlanneqarpoq nunani allani peqataasut aamma ilisimatusartut eqqarsaatigalugit, taakkua toqqaannartumik internetikkut aallakaatinnerani malinnaasinnaapput.

Aleqa Hammondip issittumi iliuusissatut pilersaarut pillugu isummani itisilerpai inerniliillunilu – nammineq isumaa naapertorlugu – malitassaq naleqqunnerusoq pillugu.

– Tassa issittumi iliuusissatut pilersaarummik uagut nammineq suliaqassaagut uagut pingaartitagut aallaavigalugit. Iliuusissatut pilersaarutaassaaq danskit pisaannit allaanerujussuarmik, saqqummiussivimmit oqarpoq.

Taamaaliornikkut aarlerinaateqartoq piissaaq, tassa Danmarkip annerusumik minnerusumilluunniit nammineerluni iliuusissatut pilersaarummut killiliussat suliarimmagit, tikkuaavoq – taamaaliornermigut piviusut qaangiinnarpai, tassa Nunatsinni Naalakkersuisut aamma Danmarkimi Regeringip akornanni ingerlatsineq ingerlareerpoq 2030-p tungaanut issittumi nalerassat pillugit.

Ajornartorsiulli tassaavoq, Aleqa Hammond malillugu, suliami tassani Inatsisartut toqqaannartumik peqataatinneqanngillat.

– Inatsisartunik peqataatitsisoqanngilaq. Inatsisartuni ilaasortat taamaallaat oqaaseqaateqarnissamut periarfissaqarput, oqarpoq.

Naligiilluta

Justus Hansenip (Demokraatit) Alaqa Hammond isumaqatigaa, tassa Nunarput nammineq issittumi pilersaaruteqarnissaanut.

– Kisianni aammattaaq ataatsimoortumik kunngeqarfiup iluani iliuusissatut pilersaaruteqassaaq, ilassutimigut naqissusiivoq.

– Taamaattorli tamanna suliarineqassaaq »Greenland First« aallaavigalugu.

Naalagaaffeqatigiit Issittumi Siunnersuisooqatigiinni isummaminnik saqqummiussigaangata periuseq tamannarpiaq Demokraatit naapertorlugit malinneqartariaqarpoq.

– Toqqaannartumik siunnersuisooqatigiinni ilaasortallu allat oqallissinnaasariaqarpugut Danmarkilu naligiilluta. Danmarkimeersunit naalakkerneqarnata, Ilisimatusarfimmi oqallinnerup nalaani oqarpoq.

Oqaaseqarnissamut piffissarititaasoq 50 procenti

Ullumikkut pissutsit imaapput Kalaallit Nunaannit oqaaseqarnissamut piffissarititaasumik naatsumik Danmarki aamma Savalimmiut avitseqatigiittariaqarlutik.

Nuummiit isummat naalisarneqartarput aamma Naalagaaffeqatigiinnermi ilaasortanut allanut marluusunut ataaqatigiissaarneqarlutik, naak nunat allat taakkua innuttaasui issittormiuunngikkaluartut.

Tamanna Demokraatinut mamianarpoq, naak Nunatta aammattaaq Danmarkip nunanit tamalaanit ilisimasaqarnera aamma aallartitaqarnikkut misilittagai iluaqutigineqartaraluartut.

Justus Hansenip siunissami siunnersuisooqatigiinni piffissap oqaaseqarnissap sivisussusiata imatut agguarneqarnissaa siunnersuutigaa:

– Nunarput 50 procentimik periarfissaqassaaq. Tassa Nunatsinnut minutsit pingajuat avillugu taava Savalimmiut aamma Danmarkip minutsit sinneruttut minutsit pingajuat avillugu avissavaat. Ilanngullugu: Sooruna Savalimmiut issittumi iliuusissatut pilersaarummi taaneqarsimasut? Justus Hansen sunniiniarluni apeqqusiivoq.

Nunatsinnit sakkortunerusumik pissuseqarnissaq assut kissaatigaa:

– Ullumikkutut ittoqartillugu akuttunngitsumik takusarparput Issittoq pillugu oqallinnerni Danmarki salliusartoq.

Taamaattorli Justus Hansenip akueraa aammattaaq angusanik pingaaruteqartunik pilersitsisoqartartoq Nunarput aamma Danmarki assigiimmik sammiveqarlutik pigaangata.

– Pingaaruteqartorujussuuvoq suleqatigiinneq, sulerulunneq aamma isumaqatigiinniarnerit aqqutigalugit Pituffik pillugu Amerikamut pitsaasumik isumaqatigiissuteqaratta, tamanna Nunatsinnut annertunerusumik iluaqutissanik kinguneqassaaq, ilaatigut sumiiffimmi suliffissanik, Justus oqarpoq.