Skip to main content

Sananeqaatimut paasiniaasarneq annertuumik sipaarfiusinnaavoq

Pinngortitap tamatiguussusaa nakkutigineqassatillugu siunissami sukkasuumik DNA-mik misissueqqissaarnerup biologit taarsersinnaavai. Taama oqarpoq ukioq manna ilisimatuut nersornaaserneqartut aappaat.

Siunissamut takorluukkersaarutitut nipeqarpoq. Maannangaarli DNA-mik ilisimatuut issuminermik tigusillutik misiliillutik sumiiffimmi ataatsimi pinngortitap tamatiguussusaa nalunaarsorsinnaalerpaat. Nunami soqarsimanersoq tappiorannattunik misissuinikkut paasineqarsinnaalerpoq, sumiiffimmi tassani sunik uumasoqarlunilu naasoqarsimanersoq.

Periutsip taassuma atorneratigut aningaasarpassuit piffissarlu sipaarneqarsinnaalerput, ilisimatooq 39-nik ukiulik ukioq manna EliteForskimik nersornaaserneqartut ilaat oqarpoq, Ritzau allappoq.

Periuseq atorlugu pinngortitap nakkutigineqarnerani ukiorpassuarni sipaarutaassaaq. Maannakkut pisariaqarunnaarpoq uumasunik naasunillu ilisimasallit sumiiffinni sunik naasoqarlunilu uumasoqarsimanersoq paasiniaaqqissaartinnissaat, EU-mimmi taamatut pisussaaffeqarpugut.

- Nunarsuarmi tamarmi aningaasarpassuit atorneqartarput. Upperaarput sumiiffimmi nakkutiginiakkatsinni issumik tigusilluta tamanna akikinnerusumik sukkanerusumillu suliarisinnaallutigu. Takusinnaavarput ulloq ataaseq atorlugu qaammaterpassuarni suliaasarsimasoq tamakkiisumik paasisinnaalerlutigu, Eske Willerslev oqarpoq.

Periuseq taanna Københavnip ilisimatusarfiani suleqatini Anders J. Hansen peqatigalugu ineriartortissimavaa, Willerslevimi Grundforskningscenter for Geogenetikimi pisortaavoq.

Ukiuni kingullerpaani DNA-nik paasiniaaqqissaartarnermi suleriaaseq annertuumik allanngorsimavoq. Danmark minnerunngitsumik Eske Willerslevip suleqataalu siuttuusimapput. Nersornaaserneqartup takusinnaavaa ukiut tallimaannaat ingerlanerini arlalitsigut nunarsuup oqaluttuarisaanerani annertuunik pisoqartarnissaa.

- Siusinnerusukkut DNA-p ilamernga atorlugu klonerisarsimavugut. Taanna aqqutigalugu qanga uumasuusimasut paasisaqarfigisinnaasarsimavagut soorlu kiliffaat, qaqutigoortulli nassaarineqartarsimanngillat. Ullumikkut itisiliilluni misissueqqissaarnikkut nammineerluta uumasut qaqutigoortut nassaarisinnaavagut, Willerslev oqarpoq.

Ilisimatooq qallunaaq nersornaaserneqaqattaarneqareersimasoq nunarsuarmi tupaallannartunik arlalinnik nassaareersimavoq sivikitsumik sulinermini: sananeqaat genomet nalunaarsorsimavaa ukiut 4.000 matuma siorna Kalaallit Nunaanni inuusut siulliit ilaata nujai atorlugit.

Aamma paasisimavaa qanoq ilillutik ullumikkut eqqillit Kangianiit Amerikkap nunavittaanut pisimanersut. 2003-milu suliteqatinilu paasivaat Beringip ikersuata eqqaani Siberiami kiliffaat, ussippaarsuit, hiistit nujuartat umimmaallu ilaat ilisimaneqanngitsut ukiut 300.000 matuma siorna uumasuusimasut.

Tamanna pivoq nunami qeriuaannartumi issuminermik tigusillutik DNA-mik misissuinikkut, periuserlu tamanna ineriartorteqqissimavaa pinngortitap misissorneqarneranut annertuumik atorneqalersimalluni.

Septembarimi 2010-mi Center for Geogenetik ammarneqarpoq Eske Willerslev siuttoralugu, sulisullu 55-it ilaatigut dna-mi ilisimatuut, ujarassiuut, qanganisarsiuut palæontologillu (itsaq uumasunik naasunillu ilisimatuut) inuiaat ingerlaartarsimanerat misissussavaat, inuit uumasullu qangali piujunnaarsimasut nassaariniarlugit.

EliteForsk-ip nersornaasiuttagaa nersualaarinninneruvoq iluaqutaaqisoq.

- Qallunaat ileqqorinngilaat nersualaarisarneq. Nunarsuarmit tamarmit nersornaaserneqartarsimavunga, nunagisamili nersornaaserneqarneq immikkut ittuuvoq, aatsaammi annertuumik pisoqartillugu tunniunneqartarpoq. Taamaattumik tulluussimaarpunga, Eske Willerslev oqarpoq.

Ilisimatuusutsikkut sulineranut aningaasat pingaaruteqartorsuunngillat, ilisimatusarfiummi aningaasat affangajai allaffissornermut atortussaavai, annulluni oqarpoq.

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER