CIAp timmisartuussisarnerit isornartorsiorneqaqqilerput
Danskit naalakkersuisui isertorluni timmisartuussisarnerit pillugit, Kalaallit Nunaata silaannartaani aammattaaq pisimasorineqartuni, USA-mut isornartorsiuillutik apeqquteqaateqartarsimanngillat
Enhedslistenip nalunaarutigaa piaarnerpaamik Folketinngimi apeqqarissaartoqarnissaanik piumasaqaateqarniarlutik, tamanna pivoq aviisip ullormut saqqummersartup Politikenip saqqummiutereeralu, nunanut allanut ministeriusimasoq Per Stig Møller marloqiusamik iliorsimasoq, naalakkersuisut 2998-mi danskit pivisumik tunngavilimmik aallakaatitassioreernerisigut CIAp danskit silaannartaani timmisartuusisarsimaneqarnerat pillugu, misissuisoqarnissaanik akuersaareernermi kingorna. Timmisartuussinerit ingammik Kalaallit Nunaanata silaannartaani pisimasut Kangerlussuarmi aamma Narsarsuarmi akunnilluni mittarnerit qulikkaat arlalippassuit pisarsimallutik.
Tamanut saqqummiussilluni Per Stig Møller piumasaqarpoq CIAp isertortumik tigusanik angallassisarsimanera pillugu USA paasissutissanik saqqummiussisariaqartoq. Tamannalu pissasoq Danmarkimiit isornartorsiuinertalinnik apeqquteqaateqartarnerit tunngavigalugit, nunanut allanut ministeri Folketingimi partiinut taamatut neriorsuivoq. Kisianni taamatut pisoqanngilaq.
Allakkiaq isertugaasoq Wikileaksimit saqqummiunneqartoq tunngavigalugu atorfillit nuimasut danskit Nunanut allanut ministereqarfianeersut taamani USAp ambassadørianut, James P. Cainimut, erseqqissarpaat Danmarki akissuteqartoqarnissaanik kissaateqanngitsoq, kisianni nipangiussiinnarnissamik, tamanna James P. Cainip amerikamiut nunanut allanut ministereqarfianut 2. juuni 2008 allakkiaani takuneqarsinnaavoq.
Allakkiami takuneqarsinnaavoq danskit naalakkersuisuisa misissuisoqarnissaanik ingerlatitsinissaq pisariaqalertissimagaat Kalaallit Nunaanut CIAp timmisartortarsimagaaneri amerlammata. Tamatumunnga ilutigitillugu Cainip misissuinissamut attuumassuteqarnerarpaa, taamanikkorpiaq Namminersulernissaq pillugu Ataatsimiititaliarsuarmi isumaqatigiinniarnerit ajornakusoortumik ingerlanneqartut Kalaallit Nunaata nunavittaani aatsitassanik piiaanermi isertitaasinnaajunnartut qanoq agguarneqarnissaannut tunngatillugu. Apeqqummi tassani Danmark aamma Kalaallit Nunaat akileriillutinik sivisuumik nikeriarsinnaajunnaaqqapput.
Per Stig Møllerip ulloq tamaat danskit tusagassiuutaat aqqutigalugit ilumuunngornerarpaa marloqiusamik iliortoqarsimanera. Akerlianik nammineq sakkortuumik iliorpoq, taamatut oqaluttuarpoq. Kisianni pappiaqqat Wikileaksimit saqqummiunneqartut tungavigalugit erserpoq nunanut allanut ministereqarfiup amerikamiut piumaffigisimagaat apeqqutinik akisassaminnik allagaqaqqullugit.
Per Stig Møllerip taamatut iliorsimanermut tunngatillugu erseqqissumik akissuteqanngilaq, kisianni saqqummiuppaa USA assigiimmik akissuteqartartoq - nunarsuarmi nunanut tamanut - CIAp timmisartuusisarneri pillugit oqaaseqarumanatik, taamaattumillu tamatumani pineqartoq minnerpaamik paaserusutat periarfissat tungavigalugit pisinnaasatuannguit paasiniarneqarsimasut.
Tamatumunnga ilutigitillugu Per Stig Møllerip erseqqisarpaa nammineq taamani amerikamiut nunanut allanut ministeriat Condoleezza Rice neriorsuitissimallugu, siunissami CIA danskit silaannartaanni timmisartuusseqqissanngitsoq, nunat tamalaat akornanni maleruagassat malillugit timmisartornissap siorngatigut akuersissummik qinnuteqaqqaartoqarsimatinnagu.
Nassuiaat tamanna Holger K. Nielsenimit (SF) naammagineqanngilluinnarpoq. Kissaatigaa arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumik misissuisoqarnissaa ilisimannittut akissussaassuseqartillugit killisiorneqartillugit.
- Folketingi eqqunngitsumik ilisimatinneqartarsimappat, taava naalagaaffiup eqqartuussiviani eqqartuussisoqarnissaanut tunngavissaqarpoq, Holger K. Nielsen, Ritzaumut oqarpoq.