Ernineq ajunngilluinnartumik ingerlavoq

Kalaallit Nunaat prinsitaarpoq prinsessetaarlunilu. Tamanna pivoq kronprinsesse Mary Rigshospitalimi kalaallit nalunaaqutaat malillugu arfininngornermi ullaakkut ernimmat.

Nalunaaqutaq 06.30 nukappiaraq 2674 gramimik oqimaassusilik 47 centimeterinillu angissuseqartoq inunngorpoq, akunnerullu affaata missaa qaangiummat niviarsiaraq nal. 06.56 2554 gramimik oqimaassulik 46 centimeterinillu angissuseqartoq inunngorpoq.

Kunngissaq erninerup nalaani peqataavoq qalisiilu nammineq qiorlugit.

- Soorlu piviusuunngitsoq. Nukappiaraq tigummiarlugu nikorfavunga arnaa suli erniniartoq, taava tassa niviarsiaraq inunngorpoq. Tupinnaqaaq, kronprins taamatut oqarpoq erninereernermi 45 minuttit qaangiuttullu Rigshospitalimi tusagassiortorpassuarnut ernineq pillugu oqaaseqarnermini.

Taamaalillutik kronprinsesse Maryp aamma kronprins Frederiup meeqqatik sisamanngortinnguarujaat. Marlulissat saniatigut prins Christian tallimanik ukiulik aamma prinsesse Isabella sisamanik ukiulik qitornaraat.

Meerartaat marluk kingornussisussat Rigshospitalimi ernisarfimmi inunngorput. Mary tassunga unitsinneqarpoq arfininngornermi ullaakkut, kalaallit nalunaaqutaat malillugu unnuakkut pingasut missaanni. Ilagaa uini kronprins, soorlu aamma taamatut ilagigaa Christian aamma Isabella inunngortussanngormata.

Juumuut pingasut nakorsallu marluk ernisussiortuupput. Ernisarfiup pisortaa Morten Hedegaard sapaatit akunneranni kingullerni arlalinni professor, nakorsaaneq Peter Damm peqatigalugu kronprinsessep erninissaanut piareersimasimapput.

Taakku saniatigut immikkoortortaqarfimmi juumooq Birgette Hillerup aamma peqataavoq, taassumalu tulluusimaarutigalugu oqaatigisinnaalerpaa Frederiup Maryllu qitornaasa tamarmik inunngorneranni ernusussioqataasimanini. Aamma juumuut pisortaat Mette Simonsen kunngikkormiut ernineranni misilittagaqartuuvoq, tullersortaa Agnete Nørrelund aatsaat peqataasoq.

Ernereernerup kingorna kronprinsikkut inoorlaallu ernisarfimmi inimut aappaluartumut nuussapput, tassani inissaqarluarpoq pulaartorpassuarnik ulluni tulliuttuni ilassinninnissamut.

Allat marlulissanut angajoqqaanngorlaat assigalugit naatsorsuutigineqarpoq ulluni sisamaniit arfineq-marluk tungaannut marluliisut napparsimavissuarmi uninngagallarnissaat.

Soorlu nakorsat juumuullu ilisarisimagaat aamma ini aappaluartoq aatsaat kronprinsessep uninngaffigilinngilaa, tassanimi Christian aamma Isabella inunngorput.

Tamatumuunakkut ernisarfimmi ernisarfiit init 13-it ilaanni pisariaqarsimavoq, tassani atortorissaarutit marluliinermi pisariaqartinneqarsinnaasut tassaniimmata.

Ernineq ajunngilluinnartumik ingerlavoq

– Ernineq pitsaanerpaamik ingerlavoq. Prinsesse piffissarititaasoq, tassa januaarip naalernerani, sioqqutilaarlugu ernivoq. Taligut qullaqqatikkunnaarneq ajulerpagut, prinsessep nakorsaa ernisussiortoq, ernisarfimmi pisortaq Morten Hedegaard, taamatut oqarpoq.

Dronningi aamma uia prins Henrik nuannaaqaat. Marluriaammik tupinnartuliorneruvoq, kronprins Frederiup ernereernermi 45 minuttit qaangiuttut tusagassiortorpassuit Rigshospitalip torsuusarsuani taamatut nassuiaaffigai.

Kronprins Frederik nuannaaqaaq maanna sisamanut ataatanngorami

- Eqqissiallaqaagut pilluangaarpugullu. Pilluarnerusinnaanngilagut. Marloriaammik tupinnartuliorneruvoq, kronprins Frederik Rigshospitalip torsuusarsuani tusagassiortorpassuarnut taamatut oqarpoq.

- Uppernarpianngilaq, inunngortoq siulleq akunnerup affaani kissumiartillugu anaanarlu suli erniniartoq taava tassanngaannaq niviarsiaraq inunngormat, kronprins oqarpoq oqaluttuaralugulu inoorlaat tamarmik taartunik nujaqartut.

Frederik aamma oqarpoq marlulissat erninaq tamanna immikkorluinnaq itsikkaat, naak Rigshospitalimi erninerit pingajussarigaluaraat.

- Unitsinneqarnissaata erninerullu tungaanut piffissaq erninermi siullertullu pissanganarsimaqaaq, tassami nuliama naavaniipput inunngortussat marluk.

- Uanga eqqarsaatiginerusimavara ajunngitsumik erninissaa. Marlunnik mikisunnguanik uummatillit nakkutigineqartuaannartariaqassammata, kronprins Frederik malunnartumik killitsisimasoq oqarpoq.

Kronprinsip ernisussiortut tamaasa nersualaarpai

- Erninerup ingerlarnga tamaat pitsaalluinnartutut isigaarput. Ernisussiortut assorsuaq pikkoripput, oqarpoq namminerlu susimanini oqaluttuaralugu.

- Uanga saniani nikorfasuuvunga assannillu qaavatigut attorsimasarlugu, naak tamatumunnga tunngasumik allatut ilinniartinneqanngikkaluarlunga, kronprins Frederik oqarpoq.

Kronprins Frederiup meerartaaqqissinnaanertik naaggaanngilaa

- Maani nikorfatillunga oqaatigerusunngilara. Aappara peqataasariaqarpoq. Prinsesse ajunngilluinnartumik ernivoq. Aqqit arlallit suli eqqarsaatigaagut, tusagassiortorpassuit apeqquterpassui taamatut akissuteqarfigai.

- Pisoq misinnartorujussuuvoq. Marlulissat tamarmik taartunik nujaqarput, qiappullu tamarmik. Arnat pikkorinaaqaakka, susinnaanerannillu pikkorinaarlugit. Ullormiit ullormut ingerlassaagut, maannali nangilersuigallassaagut, Frederik oqarpoq.

Kronprins Frederiup quiagaa marlulissat Elvisip inunngorfiani inunngormata

Kronprins Frederik Rigshospitalip torsuusarsuanut pigami tusagassiortorpassuarnut marlulissat inunngorlaat oqaluttuareruusaarpai.

- Tupinnartulioqqinneruvoq - marloriaatinngorlugu, kronprins oqarpoq. Quiagaalu inoorlaat Elvis Presleyp ullormi inunngorfiani inunngormata. Paasissutissaq tamanna nakorsanit aamma juumuunit paasisimavaa.

- Elvisimik nukappiaraq taasarsinnaavarput - aallaqqaammut, qungujulluni oqarpoq.

Ilutigalugu oqaatigaa ataanngornerup nuannertiginera allanut naleqqersuunneqarsinnaanngitsoq.

- Nuannerluinnarpoq ataanngoqqinneq. Uppernarpianngikkaluarpoq, Frederik oqarpoq kronprinsesselu nersualaarlugu:

- Arnaat ajunngitsumik ernisuppoq. UangaUanga saniani nikorfasuuvunga assannillu qaavatigut attorsimasarlugu, tassalu iluaallinnginnissaralu mianereqqissaarlugu, oqarpoq.

Taava saqqummiuppaa nammineq kronprinsessellu ilisimareersimagaat niviarsiaraq nukappiararlu naartugalugit. Aamma Amalienborgimi angerlarsimaffimminni siniffeeqqat marluk inimi ataatsimi inissereersimagaat, inoorlaat tamarmik taartunik nujallit siniffissaat.

- Kikkut angajoqqaarineraat qularutissaanngilaq, kronprins oqarpoq, pissanngatigaalu inoorlaat prinsesse Isabellamut aamma prins Christiammut takutinnissaat, taakku maanna Maryp angutaanit, John Donaldsonimit paarineqarput.

- Taakku arnamik naava tupinnaannartumik kusanartoq takujuarsimavaat, nassuiaavoq.

Kunngikkormiuni ernineq ajornartorsiutitaqanngitsumik pilersaarutilli malillugit pivoq

Kronprinsessep kunngikkormiuni marluliinera pilersaarutit malillugit pivoq, ajornartorsiutitaqanngitsumik nammineerlunilu ernivoq. Inunngortut tamarmik ajunngillat peqqissuullutillu, Rigshospitalimi ernisarfiup pisortaa Morten Hedegaard taamatut oqaluttuarpoq.

- Allamik pitsaanerusoqanngilaq, taligullu appartinneq ajuleqqavagut, Morten Hedegaard ernisussioqataasut peqatigalugit marlulissat arfininngornermi ullup qeqqata siornatigut nalunaaqutaq 10.30 aamma 10.56 inunngornerisa kinguninnguatigut tusagassiortunik naapitsinerminni taamatut oqarpoq.

Inoorlaat nalinginnaasumik tre kilop missaannik oqimaassuseqartartut kunngikkormiuaranngortut marluk taamaallaat 2674 gramimik aamma 2554 gramimik oqimaassuseqarput, kisianni tamanna nalinginnaalluinnarpoq. Hedegaard oqarpoq.

- Meeqqamut ataasiinnarmut naleqqiullugu qaqutiguinnaq marlulissat angisuujusarput, kilollu pingajuat avillugu tamarmik oqimaassuseqarpata tamanna oqimaassuseq inoorlaanut ajunngilluinnarpoq, Morten Hedegaard naqissusiivoq.

Taassuma aamma saqqummiuppaa kronprinsesse januaarip naanerani ernisussaasimagaluartoq, kisianni tassa marlulissat taamak sivisutigisumik utaqqinianngillat. Kronprinsesse erninermi nalaani qitiatigut kapillugu nipaallisaatitortinneqarpoq.

- Taamatut nipaallisaatitortitsineq marluliinermi nalinginnaasuuvoq. Uagullu marluliisoqartillugu tamanna inassutigisarparput, Morten Hedegaard ilisimatitsivoq.

Kronprins erninermi ikiuuppoq.

- Ataatatut iliorpoq: Tapersersuivoq, Støtter, kaammattuivoq, pisunilu peqataalluni, juumuut pisortaat Birgitte Hillerup oqaluttuarpoq.

Siulliuniarpunga

Prins Henrik pinasuarluni Amalienborg qimappaa Rigshospitaliliarluni.

- Pilluaqqusillunga siulliuniarpunga, kingornatigut oqarpoq ilisimatitsivorlu nutaarsiassamik tusarlerneqarsimalluni tusagassiortut tusarleqanngitsiarneranni.

- Aataatut tulluusimaartorujussuuvunga, oqaqqippoq.

Taannali ernermi ukuamilu marluliaataannik paarsisuunianngilaq.

- Uannut tamanna tulluanngilaq. Kisianni tulluusimaaqaanga nuannaaqalungalu, oqarpoq.

Kunngikkormiut ernuttat

Marlulissat saniatigut kunngikkormiut ernutaat tallimaapput:

Prins Nikolai: prins Joachimip aamma grevinde Alexandrap ernerat, 28. august 1999 inunngortoq.

Prins Felix: prins Joachimip aamma grevinde Alexandrap ernerat, 22. juli 2002 inunngortoq.

Prins Christian: kronprins Frederiup aamma kronprinsesse Maryp ernerat, 15. oktober 2005 inunngortoq.

Prinsesse Isabella: kronprins Frederiup aamma kronprinsesse Maryp paniat, 21. april 2007 inunngortoq.

Prins Henrik: prins Joachimip aamma prinsesse Mariep ernerat, 4. maj 2009 inunngortoq.

Oqaluttuarisaanermut ilannguttutut nuannersutullu statsministerip pisoq oqaatigaa

Statsminister Lars Løkke Rasmussenip (V) kronprinsikkut arfininngornermi ullup qeqqata siornatigut prinsitaarnerannik prinsessetaarnerannillu pilluaqquai.

- Naalakkersuisut sinnerlugit Kunngikkormiutut Ataqqinassusilik Kronprinsessen, Kunngikkormiutullu Ataqqinassusilik Kronprins kiisalu ilaqutariit kunngikkormiut tamarmik marlulissat inunngorneranni pilluaqqungaarpagut, statsiministeri oqarpoq.

Naak aappariit pingajussaanik sisamassaanillu qitornartaaraluartut taamaalillunilu dronningi arfinilissaanik arfineq marlussaanillu ernutartaaraluartoq, tamanna immikkut statsiministerip issoraa.

- Danmarkip oqaluttuarisaanerani ilannguttutut nuannersutullu pisoqarpoq. Naalakkersuisut ilaqutariit ajunnginnerpaamik siunissami kissaallugit inuulluaqqusipput, Lars Løkke Rasmussen inuulluaqqusivoq.

Aqqisa eqqoriarneqarnerat aallartippoq. Kunngikkormiut marlulissat qanoq atserneqassappat? Aningaasannanniartitsillutik eqqoriaasitsisartut eqqoriarpaat Mathilde aamma Valdemar.

Danmarkimi tamani eqqoriaaneq aallartippoq. Kronprinsesse Maryp aamma kronprins Frederiup marlulissat arfininngornermi ullup qeqqata siornatigut inunngortut qanoq atsissavaat?

Iluatsitsisullu aningaasannassapput, tassa qanoq kunngikkormiut atsiussinissaannik eqquisut. Aningaasannanniartitsillutik eqqoriaasitsisartoqatigiit Unibet maanna eqqoriaasitsilereerpoq, tassa Valdemar aamma Mathilde ilimanarnerpaatikkamigit. Unibetip taakkunannga eqquisut eqquiniutaat 25-aammik annertunerulersillugu tunniutissavaat.

- Kunngikkormiut kuisitsinnagit aqqi taaneq ajorpaat, kisianni tassa kunngikkormiut erninerat nunami innuttaasunik ataatsimoortitsinerummat soorunami arlalinnik siunnersuutissaqarpugut, tusagassiisartut pisortaat Per Marxen Unibetimeersoq taamatut oqarpoq.

Valdemarip aamma Mathildep saniatigut Unibetip aamma Freja aamma William imaluunniit Ingrid aamma Knud ilimaginerpaavaat. Taakku eqqoraanni 30-riaammik aamma 35-riaammik amerlillugit aningaasannassutigineqassapput.

Taakkununnga tullinnguullutik Unibetip eqqoriaasitsinerani oqaluffimmi kuisitsinermi atsiunneqartussatut annerusumik minnerusumilluunniit ilimanannginnerpaat saqqummiuppaat.

Amalie atsiunneqarpoq 10 kroner, Peter atsiunneqarpat 1750 koruuninnassutigineqassalluni. Kronprinsikkut politikerinik atsiussissappata Helle aamma Villy kiisalu Lars aamma Lene atsiunneqassappata 300-riaammik amerlillugit aningaasannatsississaaq.

Kaj aamma Andrea sipaakkat 500-riaammik amerlisinnaavaat, Frederiulli aamma Maryp Beverly Hills eqqarsaatigalugu meeqqat Brandonimik aamma Brendamik atsissappatigit aningaasaliinerit 750-eriaammik amerlissapput.

Holmenimi aamma Helsingørimi marlulissat inunngormata ataqqiniarlugit qamutilittartoqarpoq

Danmark arfininngornermi prinsitaarmat prinsessetaarluni naalagaaffiup illuutaani umiarsuaataanilu erfalasoq ingerlaannaq amuneqarpoq.

Nalunaaqutarlu ullup qeqqarmat Helsingørimi aamma Københavnimi qamutilittartoqarluni. Marloriarluni 21-riarluni qamutilittartoqarpoq Batteriet Sixtusimiit Holmenimiittumi aamma Kronborg Slotimiit inoorlaat ataqqiniarlugit, taamatut nalunaarpoq kunngikkormiut allattoqarfiat.

Qamutilittarnerit marluusut minuttinik marlunnik akunneqarput.

Qamutilittarneq ileqquuvoq qallunaat kunngikkormiuini immikkut pisoqaraangat malunnartitsiniaasoqartarluni. Qamutiliit aamma atorneqarput kronprins Christian 15. oktober 2005 inunngormat, aamma prinsesse Isabella 21. april 2007 inunngormat.

Qamutiliit sisamat Batteriet Sixtusimi atorneqartut sakkutuunit imarmiunit isumagineqartarput. Qamutiliit 17-it Kronborg Slotimi atorneqartartut 1766-1769-imeersuupput sakkutuunillu isumagineqartarlutik.

Vikingit nalaannili pingaartunik pisoqaraangat ikumatitsinikkut immikkut nalunaaruteqartarneq pisarpoq.

Kronprinsesse Mary ajornartorsiutitaqanngitsumik marluliivoq, marlulissanullu anaananngortussat allat taamatut ikiorsinnaalerlugit

Kronprinsesse Maryp ajornartorsiutitaqanngitsumik marluliineratigut marlulissanut anaananngortussanut allanut tamanna isumassarsisitsissaaq tuppallersaataassallunilu, taamatut isumaqarpoq Joan Grønning marlulissanut anaanaasoq atuakkamillu "Bogen om Tvillinger 0-10 år" (marlulissat 0-10-nik ukiullit pillugit quppersagaq) atuakkiortuusoq.

- Marlulissanik naartuneq erninerlu amerlanertigut ajornartorsiutitut isigineqartarpoq, taamaattumik nuanneqaaq Mary nammineq nalinginnaasumik ernimmat, suna tamarmilu ajornartorsiutitaqanngitsumik ingerlasimarpasimmat, meeqqallu peqqillutik, Joan Grønning oqarpoq nangillunilu:

- Tamatuma kinguneranik marlulissanik naartulersussat amerlasuut annilaangarpiaratik, qilanaaralugu immaqalu ernumarpiaratik erninissartik takorloorsinnaalissalissavaat, Joan Grønning oqarpoq.

Ernereernerup kinguninnguatigut kronprins Frederiup tusagassiortut naapippai kunngikkormiuni inunngortut marluk oqaluttuariniarlugit. Tassani aamma oqaatigaa angajoqqaanngortut qangalili ilisimasimagaat marlulissat manninnit marlunneersut nukappiaraq niviarsiararlu.

Aamma oqaluttuaraa ini marlunnik siniffeeralerlugu ilaqutariit Amalienborgimi initaanni iluarsarneqaqqammersumi piareersimasoq.

Kunngikkormiut marlulissat inunngorput marluliaalluni ilaqutariinni pitsaalluinnartuni, taamatut isumaqarpoq Joan Grønning

- Marlulissat kunngikkormiut meeqqani sisamaasuni marluupput, marluliaanertillu pissutigalugu maluginiarneqartaraluarunik taamatut maluginiarneqartuaannarnerat sisamanut meeqqanut tunngassaaq taakkununnga marluinnaanngitsunut, tamannalu pitsaaqutaasoraara, Joan Grønning oqarpoq.

Marlulissat qaqutigoortuunngillat. Anaanat utoqqasaat meerartaarsinnaanngitsullu meerartaarniarlutik suliaritittartut marluliisarneq amerlisippaat

Kronprinsesse Maryp aamma kronprins Frederiup inoorlaat marluliaatitaavi kisimiinngillat anaanamit ataatamillu malugitinniartussat. Ukiuni kingullerni 20-ni marlulisarneq marloriaatinngungajavissimavoq.

- Ernisarfimmi marlulissat qaqutigoorunnaarput. Uagutsinni ukiumut 5500-t inunngortarput, taakkunanngalu procentit marluk tassaapput marlulisut. Taava naatsorsorneqarsinnaavoq tamanna akuttunngitsumik pisartoq, nakorsaaneq Charlotte Søgaard, Skejbyp napparsimavianeersoq taamatut oqarpoq.

Nuna tamakkerlugu 2009-mi 2756-inik marluliisoqarpoq, taamatut takutitsivoq Sundhedsstyrelsip nalunaarsuinera. Assersuutigalugu 1989-imi 1416-iupput.

Marlisarnerpassuarnut pissutaavoq anaananngorlaarpassuit ukioqqortusigaluttuinnarnerat - siullermik anaananngortut ukiut 20-t matuma siornatigut 26-nik ukioqartuupput, ullumikkut 30-ngajannik ukioqarpoq. Aamma arnat utoqqaanerit aaqattarnermi akulikinnerusumik mannissanik amerlanernik kaanngartitsisarnerisigut marlulinissaq ilimanarnerusarpoq.

Meerartaarsinnaannginnermi amerliartuinnartut suliaritittarnerat aamma nassuiaataavoq alla. Inoorlaat qulingat Danmarkimi naartulernissamut nakorsanit ikiorneqarlutik inunngortarput.

Ilaat mannimmik illiaminnut ikkussivigineqartarput, tassa reagensglas atorlugu naartulersitsinertut taaneqartartoq, mannissat arlaliugaangata naartulernissaq ilimanaateqarnerusarluni, kisianni tamatumani aammattaaq marlulinissaq. Ilaat hormoninik iluaquserneqartarput mannimmik ikkussivigineqannginnerminni, aamma taamatut iliornermi marlulinissaq ilimanarnerusarpoq.

Taamatut ineriartorneq Charlotte Søgaard malillugu eqqalersitsitsisariaqarpoq, tamannami tamatigut marlulinissamik ilimanarsisitsisarmat.

- Ineriartorneq tamanna aarleqqutigineqarsinnaavoq imatutut paasillugu ajornartorsiuteqalernissaq annertusisarmat, soorlu assersuutigalugu naartunerup ingerlanerani toqunartoqalerneq, siunaartumik ernineq imaluunniit meeqqat pissusissamittut alliartunnginnerat, Charlotte Søgaard oqarpoq, taanna nakorsat ernisussiortuni siulittaasuuvoq.

Tamanna tunuliaqutaralugu inassuteqarpoq danskit arnartaat utoqqaliarsaalerluni aaqattarunnaalinnginnerminni meerartaattaqqullugit.

- Ajornanngeqaaq taamatut oqarnissaq, pissutigalugu ilinniagaqarluni piaartumik naammassinissamut atorfeqalernissamullu piumasaqaatit taamak sakkortutigitillugit. Illuatungaatigulli uagut ilisimavarput arnat utoqqaliartortillugit tamanna ajornarneruleriartortartoq, oqarpoq.

Ukiut tamaasa arnat 1400-t ernisarput marlunnik imaluunniit meeqqanik amerlanernik

* Arlalinnik ataatsikkut ernisartut, tassunga ilanngullugu marlulisartut, ukiuni kingullerni 30-ni amerliartorsimapput. 1980-imi Danmarkimi arnat 560-it marlunnik imaluunniit amerlanernik meerartaarput. 1990-imi amerlassutsimikkut 732-nngorsimapput 2009-milu 838-nngorsimallutik.

* 2009-mi arlalinnik ataatsikkut ernisut ernisut ataatsimut isigalugit 2,2 procenteraat. 1990-imi 1,2 procentiusoq.

* Danskit arnartaat meerartaartartut ukioqqortusinerannik qaffariaat patsiseqarpoq. Arnat ukioqqortunerit aaqarnerminni akulikinnerusumik mannissanik marlunnik kaanngartitsitsisarput.

* Meerartaarsinnaannginnermi suliarititttartut amerlinerisigut marlulissanik meerartaartarneq amerleriartippaat. Tamanna ilaatigut patsiseqarpoq illiamut reagensglas atorlugu arnat mannissanik arlalinnik ikkussivigineqartarmata.

* Marlulinissaq ilimanarnerusarpoq arnap imaluunniit angutip ilaqutaasa akornanni marluliaqaraangat. Tamatumunnga pissutaavoq marlunnik mannissanik kaanngartitsisarnermut inuup sananeqaataa gen kinguaariinnut ingerlateqqinneqartarnera.

* Marlulisoqaraangat taakku pingajussaat mannissamit ataatsimeersuusarput, allat pingajussaat marlunnit mannissaniit pinngortut assigiimmik suiaassuseqartarlutik kiisalu allat pingajussaat mannissanit marlunninngaanneersuullutik immikkut suiaassusillit.

Paasissutissiiffik: Sundhedsstyrelsen, www.flerlinger.dk

/ritzau/