Skip to main content

Hans Enoksen isumaqarpoq aalisartut annaasaqaatiminnik taarsiiffigineqasssasut

Ane Hansen annaasaqartoqarsimanngimat taarsiiffiginnittoqarsinnaanngitsoq, aalisartummi pisassatik tamaasa aalisareerpaat aammalu immikkut pisassinneqarsimallutik, taamaattumillu annaasaqarsimanngitsut

Siumup Inatsisartunut ilaasortaatitaatitaa Hans Enoksen isumaqarpoq Uummannami aamma Upernavimmi qaleralinniartut 2010-mi annaasaqarsimasut, pisassat nungunneqarsimaneri pissutigalugit aalisarneq unitsinneqarmat.

Taamaattumik paragraf 37 tunngavigalugu Naalakkersuisunut apeqquteqaateqarluni siunnersuutigaa aalisartut taarsiiffigineqarnissaat.

Kisianni tamanna Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisup Ane Hansenip (IA) peqataaffiginianngilaa. Erseqqissaatigaa aalisartut 2010-mi 2009-mut sanilliussilluni isertitaqarnerusimasut. Aalisartut pisassatik tamakkerlugit pisarisimagaat immikkullu pisassinneqarsimallitik. Taamaattumik annaasaqaateqarsimanngillat aammalu taamaattumik taarsiiffigineqarsinnaanatik, akissuteqaatimini allappoq.

- Uanga ilinnut ilisimatitsissutigisinnaavara Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfiup 2010-mi sinerissamut qanittumi Uummannap eqqaani akuersissuteqarfiusartumi qaleralinniarlutik aalisartunut 313-inik akuersissuteqarsimammata kiisalu Upernaviup eqqaani akuersissuteqarfiusartumi 343-nik akuersissuteqarsimammata.

Ukiup pisassiiffiusup aallartinnerani Upernaviup eqqaani akuersissuteqarfiusartumi pisassiissutigineqarput 6.000 tonsit kiisalu Uummannap eqqaani akuersissuteqarfiusartumi pisassiissutigineqarput 5.000 tonsit, taakkulu ukiumi pisassiiffiusumi 2010-mi aalisarneqarsinnaassallutik. Pisassiissutit taakku ukiunut siuliinut sanilliussilluni 2010-mi pilertornerusumik aalisarneqarsimannguatsiarput.

Pisassiissutit nalunaarutigineqarsimasut nungullugit aalisarneqarpata aalisarfiit matuneqartarput.

- Akuersissuteqarfiusartuni pisassiissutit aalisarlugit nungunneqarnerat aalisarfiit matuneqarnerannut tunngaviorpiarpoq, tamatumalu kingunerisaanik tulaassuineq unilluni. Taamaattorli akuersissuteqarfiusartuni marluusuni pisassiissutit qaffanneqarput. Akuersissuteqarfiusartoq Uummannaq katillugit immikkut 799 tonsinik immikkut pisassiissuteqarfiuvoq kiisalu Upernavik immikkut 500 tonsinik. Katillugit 2009-mut sanilliussilluni qaleraliit pisassaritinneqartut amerlanerulaarsimapput, tassalu 299 tonsinik. Pisassiissutigineqartut annertunerunerisa kingunerisaanik aalisartut 2010-mi aningaasarsiornerupput 2009-mut sanilliussilluni, Ane Hansen erseqqissaavoq.

- Pisassiissutinik nungutsilluni aalisapallannerunerup immineerluni kingunerisinnaanngilaa isertassanik annaasaqaateqarneq, aalisartunut imaluunniit suliffiussuarnut tunitsiviusunut. Oqaatigilluaannarlugu imaappoq aalisartut aamma tunitsiviit ukiunut siuliinut sanilliussilluni isertaat allanngorsimanngitsut, assigiinngissullu tassaaginnarluni piffissap isertitaqarfiusup nikissimanera. Tassa imaappoq ukiumi isertitarineqarsimasut ukiup ingerlanerani qaammatini qulingiluani isertinneqareersimasut. Taamaattumik tamakku tunngavigalugit uanga tamatumani pineqartumi takusinnaanngilara qanoq ililluni annaasaqartoqarsimanera, taamaattumillu annaasaqaataasimasunik taarsiissuteqartoqarsinnaanngilaq, Nalakkersuisunut ilaasortaq erseqqissaavoq.

- Aalisartut qaamatini tresinik isertitaqarsimanngitsut eqqarsaatigalugut kiisalu akiligassaminik kinguaattoorsimasut pillugit, uanga erseqqissaatiginiarpara Naalakkersuisut isertitaqarsimannginnermut tunngatillugu taarsiissuteqarnissamik pisussaaffeqannginnerat. Siuliani oqaatigineqareersutut uanga isumaqarpunga, aalisartut isertitaqareersimasut taakkulu siusinnerusukkut pisimallutik.

- Sumiiffiit ilaanni qiminut nerisassaaleqititsineq pillugu paasissutissiissutigisannut tunngatillugu ilisimatitsissutigisinnaavara, tamatigut qimmit nerisassaannik aalisarnissaq periarfissaqarmat. Aalisakkat qimmit nerisassaatut atorneqartussatut aalisarneqartut pisassiissutigineqartunit ilanngaatigineqartanngillat, taamaattumillu qimmit nerisassaannik pissarsinissaq tamatigut periarfissaqarfiusutut isigineqartariaqarluni. Tamakku saniatigut puisip neqaa/orsualu aammattaaq qimminut nerukkaatissatut atorneqarsinnaavoq.

- Tamatumunnga sammitillugu taava Kalaallit Nunaat tamakkerlugu amernik tunisineq ajornartorsiuteqarfiusoq. Tamatumunnga atatillugu ilisimatitsissutigissavara, tamatumunnga tunngatillugu Naalakkersuisut marloriarlutik immikkut aningaasaliissuteqarnissamut qinnuteqarsimanerat. Qinnuteqaatit marluullutik akuersissutigineqarput taamaattumillu puisit amiinik tulaassuinermut katillugit immikkut ittumik 3 millionit koruuninit aningaasaliissuteqartoqarpoq. Maannakkut Naalakkersuisut amernik tulaassuinermut aningaasaleeqqinnissaminnut allanik periarfissaarupput, taamatuttaarlu Naalakkersuisut piniartunut tulaasseqqusaajunnaarnermik eqqorneqartunut taarsiissuteqarsinnaanngilaq, Ane Hansen akissuteqaateqarluni allappoq.

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER