Nunatsinnut nunatsiniillu takoriartukinneruvoq

2009-mi ukiup affaanut siullermut naleqqiullugu ukioq manna 481-inik takornariakinneruvoq.

2010-mi ukiup affaani siullermi takornariat Kangianeersut 435-iupput, tassaku takornariat nunatsinnukartut 5,5 procentii. I
2010-mi ukiup affaani siullermi takornariat Kangianeersut 435-iupput, tassaku takornariat nunatsinnukartut 5,5 procentii. I 2010-mi ukiup affaani siullermi takornariat Kangianeersut 435-iupput, tassaku takornariat nunatsinnukartut 5,5 procentii. I 2010-mi ukiup affaani siullermi takornariat Kangianeersut 435-iupput, tassaku takornariat nunatsinnukartut 5,5 procentii. I

2009-mi ukiup affaanut siullermut takornariat nunatsiniit timmisartumik angalsut 13.547-put, ukioq manna 13.066-iullutik. Tassalu 3,6 procentimik appariarnerulluni.

2006-imi ukiup affaanut siullermut 12.990-inik takornariartoqarpoq 2007-milu amerleriapiloorlutik, taassumali kingorna ikiliartulersimallutik.

Tamanna nunatsinni naatsorsueqqissaartarfimmiit kisitsit takutippaat.

Takornariat nunatsiniit aallalinginnerminni ilaatigut aperineqarput qassinik ukioqarnersut, arnaanersut angutaanersulluunnit, nunatta suani angalasimanersut maaniinnermillu aningaasat qassit atorsimaneraat.

Apeqqummut kingullermut takornariat agguaqatigiissillugu ullormut 568-it atortarsimavaat 2010-mi ukiup affaani siullermi, 2007-ili minnerpaamik ullormut 533 koruunit atortarsimallugit.

2010-mi takornariat arnat agutiniit amerlanerupput 51,6 procentiugamik angutit 47,2 procentiullutik, amerlanerillu Skandinaviameersuupput Europallu avannaaneersuullutik tassalu 85,8 procentit. Europap qeqqaniit kujataaniillu takornariat 5,5 procentiupput Kangianiillu 3,3 procentiullutik. Takornaiat sinneri Europap kangianeersuupput 112-iullutik. Kangiani qiterlermeersuupput inuit 32-it Afrikamiillu inuit 15-it.

Powered by Labrador CMS