Skip to main content

Meeqqat 24.000-it piitsuungaarlutik inuupput

Piitsuunermut ukiorititaq imminut aaginnarpoq, taamatut isumaqarpoq Dansk Folkehjælpemi pisortaq.

Ukiuni kingulliunerusuni inuit ilaqutariillu aatsaat taamak amerlatigisut juullimi ikiorneqarnissaminnut pisariaqartitsipput.

Taamatut takutitsivoq Politikenip soqutigisaqaqatigiinnut sianeqattaarluni paasiniaanera, tamanit nalunaarutigineqarpoq nerisassanik, pinngussanik aamma aningaasanik pissarsiniarlutik saaffiginnittut amerlasimaqisut. Frelsens Hærip siullermeerluni itigartittariaqarsimavai inuit kisermaat qitornaqanngitsut juullimi ikiorneqarusullutik saaffiginnittut. »Taamaakkaluartoq amerlasoorpassuarnit qinnuteqaateqarfigineqarpugut. Piitsuusoqarnera atuuttuartunngorpoq, taamaattumik ilaqutariit meerartallit salliutittariaqarpagut«, Frelsens Hærimi paasissutissiisarnermi pisortaq, Lars Lydholm, Politikenimut marlunngornermi taamatut oqarpoq.

Taamatut Ritzau ilisimatitsivoq.

Soqutigisaqaqatigiiffimmi Dansk Folkehjælpemi pisortap Claus Nørlemip naatsorsuutigaa ilaqutariit aatsaat taamak amerlatigisut juullimi ikiortariaqarneranni siorna rekorti ukioq manna ikinnerpaamik 20 procentimik qaangerneqassasoq. Ikiuutit agguaanneqassapput kommunimi isumaginninnermi ingerlatsivimmit innersuussinerit naapertorlugit. Ministerit pingasut EU-p piitsuunermut ukiorititaa ullumikkut naammassillugu Københavnimi isumasioqatigiissitsinerat Claus Nørlemimut soqutaanngilaq.

Taanna isumaqarpoq piitsuunermut ukiorititaq iluatsinngilluinnartoq, nukappiaqqat atuarnerminnik qatsussisut imaluunniit parnaarussat anisinneqarnerisa kingorna suliniuteqarfigineqarsimammata innuttaasut aningaasatigut ajornaartoorluinnarlutik piitsuusut ikiorneqarnissaannut suliniuteqartoqarani:

- Danskit piitsuunermut ukiorititaat iluatsinngilluinnarsimavoq, Claus Nørlemip naliliinera Politikenimi taamaappoq.

Maannakkumut naatsorsuinerit takutippaat maani nunami inuit 200.000-it OECD'p piitsuunermut killigititaani ataalluguluunniit inuusut, tassa inuiaqatigiinni qeqqani akissaatillit akornanni inissisimasut 50 procentii. Kisianni naatsorsuinerit kingulliit Arbejderbevægelsens Erhvervsrådimit Politiken sullillugu suliarineqartut takutippaat taakkunannga 107.000-it taanna killigiinnarnagu aammali piitsuussutsimut killerititaq ataateqalugu inuusut. Maani nunami qeqqani akissaatillit isertitaasa 40 procentii ataallugit isertitaqartuupput. Ilaqutariinni taakkunani meeqqat 24.000-iupput, Politiken taamak allaaserisaqarpoq.

Piitsuunerpaat ilagissagaanni kisermaatut qitornaqanngitsutut ukiumut akileraarut ilanngaatigereerlugu 80.000 koruunit ataallugit isertitaqartuusariaqarpoq. Kisermaajugaanni qitornaqartuulluni taava ukiumut isertitat 122.000 koruuniussapput imaluunniit ikinnerullutik. Nalilersueqqissaartartut pisortaat Jonas Schytz Juulip Arbejderbevægelsens Erhvervsrådimeersup tikkuarpaa isertitanit taakkunannga piitsuunerpaat illumut, kiassarnermut, atisanut aamma nerisassanut akiliuteqartartut.

- Taakkua inuppassuit peqqissunik assigiinngiiaartunillu nerisaqarnissaminnut periarfissaqanngillat. Kissartutornissaq aningaasassaqartinneqarpiartanngilaq. Ilaqutariit errorsivimmik aserortup iluarsartinnissaanut akissaqanngitsut aamma pineqarput, Jonas Prytz Juul Politikenimi taamak nassuiaavoq.

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER