Kunnginngortartut tulleriaartaneratpillugu inatsit allanngussaaq
Danmarkimi innuttaasut taasineqarnerata »ikinnerpaaffissaq« qaangerpaat - Kalaallit Nunaanni akuersisut ikippallaarput.
Danskit kunngiattut kingornussisussat tulleriinneranni naligiissitaasoqarlernissaa sapaatiummat innuttaasut Kalaallit Nunaani taasisinneqarneranni akuerineqarpoq, kisianni taaseqataasut ima ikitsigaat, Kalaallit Nunaat kisiat isigalugu kunnginngortartut tulleriaartanerat pillugu inatsisip allanngornissaa akuerineqanngilaq
Kunnginngortartut tulleriaartanerat pillugu inatsit aatsaat allanngortinneqassaaq ikinnerpaamik taasisinnaasut 40 procentiisa siunnersuut akuerippassuk, kiisalu akuersisut naaggaartunit amerlaneruppata.
Kalaallit Nunaani qinersisartut 8.686-it taasipput - imaluunniit qinersisinnaasut katillugit 40.000-iusut 21,7 procenti.
Allannguinissamut akuersillutik qinersisartut 7.876-it taasipput - imaluunniit 92,6 procentit.
Allannguinissamut naaggaarlutik qinersisartut 630-t taasipput - imaluunniit 7,4 procentit.
Akerlianik Danmarkimi allannguinissaq akuersissutigineqarluinnarpoq: qallunaat qinersisartuisa 85,4 procentiisa allannguinissaq akuersissutigaat, kiisalu qinersisartut 58,7 procetniisa taasineratigut taamaalilluni naalagaaffeqatigiinnermi akuersillutik taasisut prinsit aamma prinsessit naligiissitaalernissaannut amerlassutsimikkut naammapput, Ritzaus Bureau ilisimatitsivoq.
Savalimmiormiut appasinnerpaajullutik rekorditiliipput taaseqataasinnaasunit 35.138-iusunit qinersisartut 11,8 procentii taasiartorput. Savalimmiormiut 3.607-t allannguinissamut akuersipput imaluunniit 87,0 procentit. Savalimmiormiut 481-it imaluunniit 11,6 procentit naaggaarlutik taasipput - imaluunnit nalinginnaasumik kunngikkormiunut.
Kunnginngortartut tulleriaartanerat pillugu inatsisip nutaap pisoqaq 1953-imeersoq taarsissavaa, kiisalu taamaalillutik oqaaseqatigiit »erneq panimmit salliutinneqassaaq« pissapput. Allannguulli atsaat piviusumik sunniuteqarsinnaalissaaq Prins Christian ullumikkut pingasunik ukioqartoq, qitorniuleruni angajulliliaa niviarsiaraappat.
Kunnginngortartut tulleriaartanerat pillugu inatsisimmik allannguinikkut Danmarkip Sverige, Norge, Holland aamma Belgien malippai nunanimi taakkunani aamma naligiissitaasoqarmat. Taamaallaat kunngikkormiut Spaniami, Tuluit Nunaanni aamma Luxembourgimi prinsinik aamma prinsessinik naligiissitsinngillat.