Issittumi nassaaq: Atisaqanngitsut ukiunik 100-nik pisoqaassusillit
Arktisk Instituttimi sulisup poortukkat pissanganartut 20-t qalianut toqquinnarneqarsimasut nassaarivai.
Amerikarmiut sakkutuuisa sermersuarmi 1953-imi assilissaat isertugassat, aamma isarussat ammalortut aappalaartunik tungujortunillu isitallit amermik qanga atorneqartartunik puullit.
Tamakku ilagaat qaliani toqqorneqarsimasut Arktisk Institutimi sulisoq Sørine Gejlip qalianut qaqilluni nassaarisaasa ilaat. Tamaani nassaarivai poortukkat pappiaqqamik kajortumik poorneqarsimallutik sanileriaarlugit ilineqarsimasut, taakku ukiut qulikkaat arlallit matuma siornatigut toqqorneqarsimapput, kialuunniillu nalunaarsorsimanngilai taakku sunik imaqarnersut, politiken.dk allappoq.
- Nassaarisakka tassaapput poortugaaqqat 20 orsupalittut, taakkulu imaraasa ilaat tassaapput assit aamma assit ersersarneqanngitsut Danmark Ekspeditionenimeersut 1906-imit 1908-mut Ludvig Mylius-Erichsen siuttoralugu ingerlanneqartumi - aamma Amerikarmiut sermersuaq qulaallugu timmisartumiit 1953-imi assilisimassaat, assinik nalunaarsuisartoq Sørine Gejl oqarpoq.
Maannakkut institutimit misissorneqassapput soorpiaat nassaarineqarsimanersut.
Sapaatit akunnerata tulliani Geologisk Institutimi sulisoq tikissaaq taassumalu sermersuarmik assilisat misissussavai, Amerikarmiut sakkutuuisa 1953-imi assilisimasaat ersertugassatullu naqissusersimasaat.
Sørine Gejlip aammattaaq nassaarisaasa ilagaat umiamik ilisimasassarsiorluni angalanermi naasunik aamma inunnik mississuinermi 1884-imit 1885-imut ingerlanneqartumi assilisat, kiisalu pappiaqqat manngertut kalaallit arnat atisaqanngitsut silami assilineqarsimasut.
Tamakku ilaasa ataanni allassimavoq »Niviarsiaraq 12-inik ukiulit Kap Yorkimeersoq.« Allap ataani allassimavoq »Arnaq 23-nik ukiulik.« Assit N. C. Nielsenimit atsiorneqarsimapput.
- Taamanikkut issittumik ilisimatusartut arlallit kalaallinik arnanik atisaqanngitsunik assiliisarsimapput tamatumalu kingorna tuniniartarsimallugit taaguuserlugit 'inunnik missuinermit'. Tassalu taakku assut kitaamiorpalullutik nikuittarsimapput, tamannalu namminneq isumassarsiarinaviarsimanngilaat, Sørine Gejl oqarpoq.
Arktisk Institut ukiut 50-t sinnerlugit ingerlaneranni assilissanik, atuakkanik, uppernarsaasersuutinik aamma Kalaallit Nunaanni nunap assinginik amerlasoorpassuarnik katersugaateqalersimavoq.
Assersuutigalugu 1954-imiilli danskit atorfillit, siornatigut niuertoqarfinni niuertuusimasut aamma nakorsat Kalaallit Nunaanni sulisimasut ilaqutaasa assiutitik, nunap assiutitik aamma allagaatitik allat toqqorsimavimmut tunniuttarsimavaat.
Ilisimatusartut aammalumi aallat issittumik soqutigisallik instituttip katersugaaterpassuinik, maannakkullu qaliani nassaanik ilaneqartussanik, misissuisinnaapput.